Puute kielijärjestelmässä : tiedostamaton Jacques Lacanin psykoanalyyttisessa teoriassa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, mitä Jacques Lacan tarkoittaa tiedostamattoman käsitteellä psykoanalyyttisessa teoriassaan. Tutkielman alussa tiedostamattoman käsitettä taustoitetaan lyhyesti Sigmund Freudin psykoanalyyttisen teorian kautta sekä selittämällä ranskalaisen strukturalismin keskeisiä näkemyksiä, jota ovat vaikuttaneet Lacanin teorian kehittymiseen. Tutkielmassa käydään läpi ja vertaillaan Lacanin seminaareja 1 ja 7. Nämä seminaarit on valittu päälähteiksi, koska seminaari 1 edustaa Lacanin julkaistujen seminaarien varhaista näkemystä ja seminaari 7 Lacanin teorian puoliväliä. Lacanin teoria on muuttunut merkittävästi seminaarin 1 ja seminaarin 7 välillä ja tutkielmani tavoite on syventää ymmärrystä Lacanin tiedostamattoman käsitteestä vertaamalla näitä seminaareja toisiinsa. Tiedostamaton on yksi Lacanin teorian keskeisimmistä käsitteistä, ja käsitteen muuttuessa muuttuu myös hänen teoriansa näkemys todellisuuden luonteesta. Lacanin teoriassa tarkastellaan ihmistä kielen omaksuneena ja kielen lävistämänä olentona. Seminaarissa 1 Lacan tarkoittaa tiedostamattomalla kasvatuksen kautta omaksuttua ja yksilön kohdalla erityisellä tavalla tulkittua kielellis-sosiaalista verkostoa häiritsevää ja kieleen kietoutunutta ilmiötä. Seminaarissa 7 tiedostamattoman käsite viittaa prosessiin, jossa yksilön sisäistämä kielellis-sosiaalinen järjestys pyrkii jäsentämään kyseiselle järjestykselle ”mahdotonta”, ei-kielellistä todellisuuden tasoa ja kyseinen prosessi aiheuttaa yksilölle erityisen nautinnon mahdollisuuden.