dc.contributor.advisor | Leppänen, Sirpa | |
dc.contributor.advisor | Lillie, Nathan | |
dc.contributor.author | Reponen, Johanna | |
dc.date.accessioned | 2021-03-03T07:14:42Z | |
dc.date.available | 2021-03-03T07:14:42Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74480 | |
dc.description.abstract | Tutkimukseni ensimmäisenä tarkoituksena on selvittää, kuinka seksuaalista häirintää kehystetään The New York
Timesissa ja Helsingin Sanomissa #MeToo-liikkeen ensimmäisen kuukauden aikana. Toisena tavoitteena on
vertailla näiden kahden sanomalehden artikkeleista löytämiäni kehyksiä ja tutkia, miten ne eroavat toisistaan tai millaisia samankaltaisuuksia niissä on. Aineistonani on molempien sanomalehtien kotisivuilla aikavälillä 16.10.-
16.11.2017 julkaistut artikkelit. Analyysimenetelmänäni toimii kehysanalyysi. Entmanin (1993: 53) mukaan
kehystettäessä korostetaan puheenaiheena olevan asian tiettyjä osia ja parannetaan niiden huomattavuutta
(salience). Käyttämällä siis eri kehyksiä tietystä asiasta, se muuttuumyösluonteeltaan erilaiseksi (Karvonen 2000:
78). Näin ollen kehyksillä on vaikutusvaltaa sen suhteen, miten jokin asia nähdään.
Analyysini tuloksena tunnistin yhteensä viisi kehystä The New York Timesista: valta-kehys, uhri-kehys, yleisyyskehys, hiljaisuus-kehys ja ainutlaatuinen hetki-kehys. Helsingin Sanomista löysin kuusi kehystä: valta-kehys, uhri-kehys, yleisyys-kehys, hiljaisuus-kehys, sukupuoli-kehys ja häiritsijä-kehys. Seksuaalinen häirintä
kehystettiin molemmissa lehdissä siis yleisenä ilmiönä, jota ympäröi hiljaisuus ja joka on kytkeytynyt
sukupuoleen ja valtaan. Kuten edellä olevista tuloksista näkee, Helsingin Sanomat ja The New York Times
kehystivät seksuaalista häirintää hyvin samalla tavalla. Eroja syntyi lähinnä siinä, miten kehykset rakentuivat
näissä sanomalehdissä. Esimerkiksi tämän vuoksi olen luonut sukupuoli- ja häiritsijä-kehykset Helsingin
Sanomien artikkeleista, sillä The New York Timesissa sukupuolta ja häiritsijöitä käsiteltiin enemmän valtakehyksen kautta. Lisäksi ainutlaatuinen hetki-kehys oli läsnä ainoastaan The New York Timesissa. Tämän
kehyksen keskiössä oli Weinstein-paljastusten ja #MeToo:n luoma erityinen konteksti. Erityisen mielenkiintoista tuloksissani oli se, että häirintää kehystettiin vahvasti vallan, sukupuolen ja uhrien kokemusten kautta molemmissa lehdissä.
Mediakehysten tutkiminen on siis tärkeää, koska ne voivat vaikuttaa siihen, kuinka ilmiö ymmärretään. Jotkin
löytämistäni kehyksistä näyttävät osittain vahvistavan kuvaa seksuaalisesta häirinnästä vakavana ongelmana,
mutta toisaalta osa kehyksistä myös esittää seksuaalisen häirinnän vain tietyssä rajatussa valossa. Tällä on voinut
olla seurauksia siihen, millaisena ilmiö on näyttäytynyt julkisessa keskustelussa ja miten ihmiset ovat sen
ymmärtäneet. Tämä puolestaan voi vaikuttaa siihen, millaisena ongelmana asia määrittyy yhteiskunnalle ja miten siihen reagoidaan. | fi |
dc.format.extent | 114 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | seksuaalinen häirintä | |
dc.title | Victims, power, prevalence, and silence : framing of sexual harassment in newspaper articles from The New York Times and Helsingin Sanomat in the time of #MeToo | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202103031842 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | English | en |
dc.contributor.oppiaine | Social Policy | en |
dc.contributor.oppiaine | Englannin kieli | fi |
dc.contributor.oppiaine | Yhteiskuntapolitiikka | fi |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 301 | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 209 | |
dc.subject.yso | kehysanalyysi | |
dc.subject.yso | sukupuolinen häirintä | |
dc.subject.yso | sanomalehdet | |
dc.subject.yso | frame analysis | |
dc.subject.yso | sexual harassment | |
dc.subject.yso | newspapers | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |