Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKomonen, Atte
dc.contributor.advisorHalme, Panu
dc.contributor.advisorPykälä, Juha
dc.contributor.authorNirhamo, Aleksi
dc.date.accessioned2021-03-01T06:35:33Z
dc.date.available2021-03-01T06:35:33Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74423
dc.description.abstractVanhojen metsien haapojen määrä on laskussa. Tämä uhkaa niistä riippuvaista lajistoa, johon lukeutuu monia epifyyttijäkäliä. Potentiaaliset keinot vanhoista haavoista riippuvaisten jäkälien auttamiseksi keskittyvät kuusen runsauden käsittelyyn. Tässä tutkimuksessa selvitin, miten kuusen runsauden vaihtelu vaikuttaa haavan jäkäläyhteisöihin. Tarkastelin gradienttia, jossa toisessa päässä kuusi ei ollut metsikössä läsnä, ja toisessa päässä kuusen tiheys oli hyvin korkea. Mittasin myös muita ympäristömuuttujia, joiden tiedetään vaikuttavan epifyyttijäkäliin. Tulosten mukaan kuusen tiheydellä oli suuri vaikutus haavan jäkäläyhteisöihin. Muut merkittävät ympäristömuuttujat olivat metsikön ikä ja haavan kaarnan pH. Sekä jäkälien kokonaislajirikkaus että punaisen listan lajien rikkaus olivat korkeimmillaan, kun kuusen tiheys oli keskimääräinen. Niin lajirikkaus kuin punaisen listan lajien esiintyminen kasvoivat metsikön iän myötä. Lajirikkaus myös oli korkeampaa, kun haavan kaarnan pH oli alhaisempi. Kuusen tiheys vaikutti mitatuista ympäristömuuttujista vahvimmin myös yhteisökoostumukseen, johon kaarnan pH:lla oli seuraavaksi vahvin vaikutus. Kuusen tiheyden suurta vaikutusta selittää sen yhteydet valon saatavuuteen sekä sukkessioon ja sitä myöten metsikön ikään. Tämän tutkimuksen mukaan kuusen harvennuksesta haaparikkaissa vanhoissa metsissä ei pitäisi aiheutua haittaa haapojen jäkälille, joten se on suositeltavaa haavan jäkälien pitkän aikavälin säilymisen takaamiseksi.fi
dc.description.abstractAspens in old-growth forests are in decline. This threatens the numerous taxa that are dependent on old aspens, which includes several epiphytic lichens. The potential methods to aid epiphytic lichens that are dependent on aspen are centered around treatments which affect spruce density. In this study, I investigated how epiphytic lichen communities on aspen are affected by variation in spruce density in the immediate vicinity of the aspen. I examined a gradient, where in one end spruce was absent, and in the other end, spruce density was very high. I also measured other environmental variables that are known to influence lichen occurrence. The results showed that lichen communities on aspen were strongly affected by spruce density. Other important environmental variables were stand age and bark pH. Both total lichen richness and the richness of red-listed species were highest at intermediate spruce densities. They both also increased with stand age, and total lichen richness was higher when bark pH was lower. Additionally, community composition was influenced the most by spruce density, followed by bark pH. The high influence of spruce density is explained by its connections to light availability and to succession and thus stand age. This study indicated that spruce thinning in aspen-rich old-growth forests should not be detrimental to lichens on aspens, and thus it is recommended as a management method to ensure the long-term persistence of old-growth lichens on aspen.en
dc.format.extent48
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoen
dc.subject.othercommunity ecology
dc.subject.otherenvironmental filtering
dc.titleThe occurrence of epiphytic lichens on Populus tremula in relation to the density of Picea abies
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202103011791
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineEkologia ja evoluutiobiologiafi
dc.contributor.oppiaineEcology and evolutionary biologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4011
dc.subject.ysojäkälät
dc.subject.ysopäällyskasvit
dc.subject.ysosuojelualueet
dc.subject.ysohaapa
dc.subject.ysokuuset
dc.subject.ysometsät
dc.subject.ysolichens
dc.subject.ysoepiphytes
dc.subject.ysoprotected areas
dc.subject.ysoaspen
dc.subject.ysospruce
dc.subject.ysoforests
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).en
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot