Show simple item record

dc.contributor.advisorKokko, Sami
dc.contributor.authorRahunen, Simo
dc.date.accessioned2021-02-23T06:47:25Z
dc.date.available2021-02-23T06:47:25Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74346
dc.description.abstractLasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden väheneminen on suomalaista yhteiskuntaa laajasti koskettava haaste. Myös istuva elämäntapa on todettu keskeiseksi terveysriskiksi ikäryhmistä riippumatta. Liikkuva Koulu- hanke on ollut eräs valtakunnallisesti näkyvä toimenpide kouluikäisten lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Vuodesta 2017 lähtien hanketta laajennettiin toisen asteen koulutukseen Liikkuva opiskelu- ohjelmaksi. Opiskelupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden edistämisen yhdeksi toimenpiteeksi on kirjattu toiminnalliset oppitunnit ja opetusmenetelmät. Ne valittiin tutkimuksen aihepiiriksi, koska se on osa-alue koulupäivässä, johon opettajat pääsevät konkreettisimmin vaikuttamaan tehdessään valintoja opetuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia näkemyksiä lukion opettajilla on toiminnallisista oppitunneista ja opetusmenetelmistä Liikkuva opiskelu- ohjelman kontekstissa, millaisena he näkevät toiminnallisuuden merkityksen lukiossa ja millaisia edistäviä ja estäviä tekijöitä he näkevät toiminnallisten oppituntien ja opetusmenetelmien toteuttamiselle lukion arjessa. Tutkimuksen avulla pyritään muodostamaan kuvaa siitä, millaisena ilmiönä toiminnalliset oppitunnit ja opetusmenetelmät näyttäytyvät lukio-opettajien näkemyksissä. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen, ja aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla tammi-maaliskuussa 2020. Haastateltavat opettajat ovat lukion aineenopettajia, jotka rekrytoitiin harkinnanvaraisella otannalla sellaisista lukioista, joissa toteutetaan Liikkuva opiskelu- ohjelmaa. Aineisto koostuu yhteensä yhdeksästä (n=9) teemahaastattelusta. Tulosten mukaan opettajien toiminnallisuuden toteuttamista määrittävät tekijät ovat opettajan henkilökohtaisen käyttöteoria, opettajan luomat toimintatavat, ammatillisen kehittymisen tarve ja toimintaympäristön eli esimerkiksi eri oppiaineiden luonne sekä toimintakulttuurin vaikutus eli muutoksen tekemisen hitaus vaikuttavat toiminnallisuuden toteuttamiseen. Toiminnallisten oppituntien ja opetusmenetelmien merkitys eli keskeiset perustelut hyödyntää niitä opetuksessa ovat oppimisvalmiuden sekä opetus- ja oppimisprosessien edistäminen. Keskeisimpiä toiminnallisuuden toteuttamista edistäviä tekijöitä ovat opettajien asenne, käytössä oleva aika, suunnittelu sekä materiaalit, tilat ja välineet. Estävinä tekijöinä taas nähtiin negatiivinen asenne, epävarmuus tai urautunut ajattelu, ajan puute, opetussuunnitelman ja ylioppilaskirjoitusten voimakkaasti ohjaama toiminta sekä tiloihin liittyvät rajoitukset. Tämän tutkimuksen perusteella opettajat eivät näe toiminnallisia oppitunteja ja opetusmenetelmiä ensisijaisesti opiskelijoiden koulupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden edistämisen välineenä, vaan työkaluna edistää opetusta ja opiskelijoiden oppimista.fi
dc.description.abstractDecreasing physical activity among children and adolescents has been one topic to be worry about in Finnish society in couple of last years. Sedentary behaviour is also one crucial health risk regardless to age group. Liikkuva koulu- program has been one of the most remarkable operation to promote children’s and adolescents’ health in Finnish elementary schools. Since the year of 2017 this program has been expanded also to secondary schools, holding the name Liikkuva opiskelu. One of the key topics of Liikkuva opiskelu is ’action based lessons and teaching methods’ which is one way to promote children’s and adolescents’ physical activity during the school day. Action based lessons and teaching methods is also a phenomenon that can be influenced by teachers to promote physical activity in school environment. The aim of this study is to investigate: a) what kind of views upper secondary school teachers have about action based lessons and teaching methods in the context of Liikkuva opiskelu- program? b) what is signification of action based lessons and teaching methods in upper secondary school according to teachers? and c) What kind of contributing and inhibiting factors exist related to implementation of action based lessons and teaching methods in upper secondary schools? The goal of this study is to understand what kind of phenomenon action based lessons and teaching methods is in upper secondary schools from the teachers’ point of view. The approach of this study is qualitative, data-driven content analysis and the data was collected by using theme interview. Interviews were held between January and end of March 2020. Participants interviewed (n=9) for the study were recruited with discretionary method from such upper secondary schools, that are part of Liikkuva opiskelu- program. According to participants of this study and their views, key factors determining the implementation of action based lessons and teaching methods are outlined above all from the perspectives of teacher’s personal-practical theory, classroom practices managed by teachers, professional development and impact of operating environment and culture. The key arguments for exploiting action based lessons and teaching methods is to promote learning readiness and processes of teaching and learning. In addition, participants also expressed the meaningfulness of teaching and learning and promotion of physical activity and health as a significant factors, but not so widely than in factors of learning and teaching. The main contributing factors to implement action based lessons in upper secondary schools are teacher’s attitude, available time, pre-planning and available materials, equipments and facilities. On the other hand, the main barriers to implement action based lessons in upper secondary schools according to the views of teachers are negative attitude of teachers, uncertainty or rotten thinking, lack of time, and teacher’s work strongly guided by the curriculum and matriculation examinations. In addition, the impacht of the inadequate facilities was also seen as a barrier to some extent.en
dc.format.extent69
dc.language.isofi
dc.subject.otherLiikkuva opiskelu
dc.subject.othertoiminnalliset oppitunnit
dc.titleLukio-opettajien näkemyksiä toiminnallisista oppitunneista ja opetusmenetelmistä Liikkuva opiskelu- ohjelman kontekstissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202102231735
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysolukio
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysoopetusmenetelmät
dc.subject.ysooppitunnit
dc.subject.ysoopettajat
dc.subject.ysotoiminnallisuus


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record