Maahanmuuttajanaisten kotouttamispalvelut ja kotoutuminen

Abstract

Kandidaatin tutkielmassani tarkastellaan maahanmuuttajanaisten kotouttamispalveluja sekä kotoutumista. Tutkimuskysymyksen asettelussa viitekehyksenä toimivat käsitteet kaksisuuntainen kotoutuminen ja kulttuurinen integraatio. Hieman alle puolet maahanmuuttajista Suomessa on naisia. Suurimmat syyt maahan muuttoon naisilla ovat perheenyhdistäminen ja avioituminen. Suomessa on voimassa vuonna 2011 käyttöönotettu laki kotoutumisen edistämisestä, jonka tavoitteena on luoda aktiivisuutta ja osallisuutta maahanmuuttajille. Kaksisuuntaisessa kotoutumisessa myös yhteiskunta omaksuu monimuotoisuutta. Ilmiön toteuttajina voivat olla niin yhteiskunnan rakenteet, viranomaistahot, kolmas sektori kuin yksittäiset kansalaiset. Kulttuurisen integraation on todettu olevan monitasoinen prosessi, jossa korostuvat kielen, arvojen sekä normien oppiminen. Tutkimus toteutetaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä.

Tutkimuksessa selvisi, että naismaahanmuuttajat kokevat kotoutuessaan huono-osaisuutta, joka johtuu muun muassa rakenteista sekä suomalaisten ennakkoluuloisista asenteista. Tutkimusaineisto osoittaa, että työmarkkinoille pyrkiessään naismaahanmuuttajat ovat erityisen huonossa asemassa. Tähän todetaan olevan useita eri syitä, kuten kielitaidon puute sekä äitiyden vaikutukset palveluihin osallistumiseen. Tuloksissa ilmenee, että naisten perinteinen rooli kodin ylläpitäjänä helpottaa sopeutumista uuteen kulttuuriin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta palvelujärjestelmän ja suomalaisen kulttuurin omaksumisen mahdollistavan naisille myös uusia asioita, kuten itsenäisyyttä ja mahdollisuuden kouluttautua. Johtopäätöksissä pohditaan kielitaidon olevan oleellinen osa kotouttamista ja kotoutumista. Se ei kuitenkaan sanele prosessin onnistumista, vaan kaksisuuntaisen kotoutumisen ja kulttuurisen integraation kokemuksiin vaikuttuvat lukuisat erilaiset asiat viranomaisten vallan käytöstä mahdollisuuteen harjoittaa omaan uskontoa ylpeydellä.