Kaksisuuntaista kotoutumista kansalaistoiminnassa

Abstract

Maisterintutkielmani aiheena on kaksisuuntainen kotoutuminen kansalaistoiminnassa. Aihetta tutkin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -vapaaehtoistoiminnan kontekstissa. Opinnäytetyöni sijoittuu etnologiselle tieteenkentälle ja on toteutettu etnografisella otteella. Tutkielmani on kvalitatiivinen. Aineiston keräsin haastattelemalla neljää toiminnassa mukana olevaa suomalaista vapaaehtoista. Aineiston analyysin tein sisällönanalyysin ja teemoittelun periaatteilla. Tämän opinnäytetyön tavoite on tuottaa tietoa työn tilaajalle Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirille: tutkin Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa mukana olevien suomalaisten vapaaehtoisten kokemuksia ja niiden merkityksiä. Tavoitteenani on lisätä yhteiskunnallista tietoisuutta ja keskustelua kaksisuuntaisen kotoutumisen tematiikasta. Maahanmuutto on laaja ja merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, jota on tutkittu paljon ja poikkitieteellisesti. Suomi on monikulttuurisempi kuin koskaan aiemmin. Jo lähes 10 %:lla suomalaisista on tausta ulkomailla (vuonna 2021). Maahanmuuttotutkimus on kuitenkin usein maahanmuuttajakeskeistä. Vastaanottava yhteiskunta ja siellä tapahtuvat ilmiöt ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Suomalaisten vapaaehtoisten ääni tulee saada esiin ja kuuluville. Ruohonjuuritasolla voi kuulla ääntä, jota ei löydy virallisista hallitusraporteista tai kotoutumissuunnitelmista. Maisterintutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu sosiologi Lea M. Klarenbeekin kehittämän relational integration -käsitteen ympärille. Klarenbeekin mukaan kaksisuuntaista kotoutumista tulisi ensisijaisesti tarkastella ihmissuhteissa tapahtuvana ilmiönä ja yhteisenä prosessina. Haastatteluaineisto piirsi kuvaa suomalaisista vapaaehtoisista, jotka olivat motivoituneita ja innostuneita auttamaan maahanmuuttaneita äitejä kotoutumaan. Vapaaehtoistoiminta koettiin antoisaksi, mutta ajoittain haastavaksi ja jopa ristiriitaiseksi. Vapaaehtoiset kohtasivat yllättäviä ja raskaitakin teemoja YMÄ-toiminnan aikana, esimerkkeinä sota, sairaudet ja yksinäisyys. Tutkielmani yksi huomio ja ehdotus MLL:lle toiminnan kehittämiseksi onkin, että vapaaehtoisten kokema tunnekuorma tulisi ottaa vahvemmin toiminnan agendalle ja kehittää työkaluja sekä tukimuotoja vapaaehtoisten tukemiseksi.