Opiskelija- ja urheilijaidentiteettien vahvuudet ja niiden väliset erot yläkoulussa ja lukiossa

Abstract

Tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään sotkamolaisten yläkoululaisten ja lukiolaisten opiskelija- ja urheilijaidentiteettien vahvuuksien eroja eri ryhmien välillä. Tutkimukseen osallistui (n=182) opiskelijaa, joista yläkoululaisia oli 97 ja lukiolaisia 84. Kaikki opiskelijat vastasivat opiskelijaidentiteetin vahvuutta mittaaviin kysymyksiin ja opiskelijat, jotka kertoivat kyselyssä harrastavansa kilpaurheilua (n=71) vastasivat myös urheilijaidentiteettiä koskeviin väittämiin. Kilpaurheilijoista (n=46) opiskelee yläkoulun ja lukion yhteydessä toimivassa urheiluakatemiassa. Tutkimukseen vastattiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka koostui taustakysymyksistä ja opiskelija- ja urheilijaidentiteettien vahvuutta mittaavista väittämistä. Kysymykset perustuivat Atheltic Identity Measurement Scale -mittariin (AIMS; Brewer, Van Raalte & Linder, 1993). Tutkimusaineistoa analysoitiin vertailemalla väitteiden summamuuttujien keskiarvoja Mann Whitneyn u-testin, t-testin ja varianssianalyysin avulla. Aineiston perusteella tyttöjen opiskelijaidentiteetti oli poikien opiskelijaidentiteettiä vahvempaa. Myös lukiolaisten opiskelijaidentiteetti oli yläkoululaisten opiskelijaidentiteettiä vahvempaa. Hiihtolajien ja pesäpalloilijoiden urheilijaidentiteetit olivat vahvempia kuin muiden lajien ryhmän ja urheiluakatemialaisten urheilijaidentiteetti oli vahvempaa kuin muiden kilpaurheilijoiden. Näyttäisi siltä, että tytöt kokevat opiskelijaidentiteetin vahvemmin osaksi omaa identiteettiään kuin pojat, mikä voi johtua esimerkiksi Pisa-tuloksissakin todettujen sukupuolten välisten oppimistulosten eroissa. Lukiolaisten vahvempi identiteetti voi johtua identiteetin rakentumisen vaiheista tai ryhmiä yhdistävistä tekijöistä. Urheilijoiden identiteetin vahvuudet voivat selittyä lajien välisistä eroissa esimerkiksi valmentajissa, valmennuksessa ja siihen liittyvistä tavoitteista.