Pitkään imettäneet äidit – Tutkimus äitien fyysisestä, sosiaalisesta ja emotionaalisesta tilasta

Abstract

Different norms define what is considered normal in breastfeeding. In Finland, mothers are expected to breastfeed their children, with the duration of the breastfeeding period defined by health authorities as well as cultural expectations. The national goal is to make Finland one of the top breastfeeding countries statistically, yet at the same time many mothers struggle to breastfeed. This study examines breastfeeding beyond infancy (12 months) as a cultural phenomenon. The point of view is in gender studies, and it follows the tradition of feminist studies by giving a voice and space to mothers while studying norms and expectations critically. Mothers in Finland are typically expected to breastfeed for one year at the most. The concept of long-term breastfeeding was analyzed in four substudies that each had their own point of view: physical space, embodiment, relationality, and good mothering in media discourses. The study is based on an interest in space and its physical, social and emotional construction. The research questions were as follows: How is physical, social and emotional space constructed in the mothers’ writings and media texts? The study is based on two different datasets. In the first, 39 written accounts of Finnish mothers who have breastfed over 12 months were collected in 2012. These data were analyzed by qualitative content analysis. The second dataset consists of media texts about long-term breastfeeding and public breastfeeding published by two major Finnish news sites between 2014 and 2017. These data were analyzed by discourse analysis. The results suggest that long-term breastfeeding challenges the normativity of “fit” and “unfit” mothering. The study contributes to diversifying the understanding of mothering. It reveals that mothers face problems in physical space, social space is filled with conventions of what is proper, and emotional space is defined by fit and unfit emotions. This study concentrates on mothers’ experiences and media texts rather than health authorities’ statements and therefore contributes to breaking down the medicalization of breastfeeding. Keywords: Long-term breastfeeding, space, mothering, embodiment, relationality

Imetykseen liittyy paljon erilaisia normeja. Suomessa äitien odotetaan imettävän lapsiaan, mutta imetyksen sopivaa kestoa määrittävät sekä terveysviranomaisten suositukset että kulttuuriset odotukset. Suomella on kansanterveydellinen tavoite nousta imetystilastojen kärkeen. Samalla monet äidit kohtaavat haasteita imetyksen kanssa. Tämä artikkeliväitöskirja käsittelee yli vauvaiän (12 kk) jatkuvaa imetystä kulttuurisena ilmiönä. Tutkimuksen näkökulma on sukupuolentutkimuksellinen. Tutkimus kiinnittyy feministisen äitiystutkimuksen perinteeseen antamalla tilaa äitien kokemuksille sekä tarkastelemalla kriittisesti kulttuurisia normeja ja odotuksia. Esitän, että suomalainen imetysnormi asettuu 12 kuukauden kohdalle, eli äitien oletetaan imettävän maksimissaan vuoden ajan. Väitöskirjan neljässä osatutkimuksessa vuoden normin ylittävää imetystä tarkastellaan kussakin tietyn teoreettisen keskustelun ja käsitteellistyksen avulla. Näitä ovat tila, ruumiillisuus ja relationaalisuus sekä hyvän äitiyden määrittely. Väitöstutkimuksen yhteenvedossa keskeistä on tilan rakentuminen fyysisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti, joihin myös ruumiillisuus ja relationaalisuus kiinnittyvät. Tutkimuskysymyksenä on, millaisena pitkään imettäneiden äitien fyysinen, sosiaalinen ja emotionaalinen tila rakentuu kokemuskertomuksissa ja mediateksteissä. Aineistoja on kaksi. Ensisijaisena aineistona on vuonna 2012 kirjoituskutsulla kerätyt 39 äitien kirjoittamaa imetystä käsittelevää kokemuskertomusta, joita analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Toisena aineistona on Ylen ja Helsingin Sanomien internetsivuilla vuosien 2014–2017 välillä julkaistut mediatekstit, jotka käsittelivät pitkäkestoista imetystä ja/tai julkista imetystä. Mediatekstejä analysoidaan kriittistä diskurssianalyysia hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yli vauvaiän jatkuva imetys haastaa kulttuurisia normeja sopivan ja epäsopivan välillä. Väitöskirja pyrkii monipuolistamaan äitiydestä käytävää keskustelua tuomalla keskiöön äitien kokemuskertomukset ja imetystä käsittelevät mediatekstit. Tulokset osoittavat fyysisiin tiloihin liittyvää hankaluutta, sosiaalisessa tilassa rakentuvia sopivuussääntöjä sekä emotionaalisia tiloja, joita määrittävät äitien imetykseen liittyvät (fyysiset) tunteet ja niiden sopivuus tai sopimattomuus. Tutkimus myös purkaa osaltaan imetykseen liittyvää medikalisaatiota keskittymällä terveysviranomaisten tuottamien dokumenttien sijaan äitien kokemuskertomuksiin ja mediateksteihin. Avainsanat: pitkäkestoinen imetys, tila, äitiys, ruumiillisuus, relationaalisuus