dc.contributor.advisor | El Geneidy, Sami | |
dc.contributor.advisor | Halme, Panu | |
dc.contributor.advisor | Kortetmäki, Teea | |
dc.contributor.advisor | Raippalinna, Liia-Maria | |
dc.contributor.author | Latva-Hakuni, Elli | |
dc.date.accessioned | 2021-01-14T07:38:37Z | |
dc.date.available | 2021-01-14T07:38:37Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73602 | |
dc.description.abstract | Ruoantuotanto aiheuttaa huomattavan määrän, 25–35 %, kaikista ihmisen
tuottamista kasvihuonekaasuista. Suomessa opiskelija- ja työpaikkaravintoloilla on
merkittävä rooli ihmisten päivittäisessä syömisessä ja siksi niillä on myös keskeinen
asema ruokajärjestelmän ilmastovaikutusten pienentämisessä. Tehokkaiden
ilmastotoimien toteuttaminen edellyttää kuitenkin ravintoloiden toiminnasta
aiheutuvien ilmastovaikutusten selvittämistä. Tässä työssä määritin Jyväskylän
yliopistolla ruokapalveluita tuottavan Semma Oy:n hiilijalanjäljen. Hiilijalanjälki
kuvaa tietyn rajattavissa olevan kokonaisuuden, kuten yrityksen, yksilön tai
tuotteen, ilmastovaikutusta. Lisäksi laskin erilaisia päästövähennysskenaarioita
siitä, millaisilla toimenpiteillä Semman olisi mahdollista vähentää 30 %, 50 % ja 65
% nykyisistä päästöistä. Semman hiilijalanjälki oli yhteensä 2281 CO2-
ekvivalenttitonnia. Suurin päästölähde oli ruokahankinnat, joka muodosti 85 %
kaikista päästöistä. Toisena oli energia 8 % osuudella hiilijalanjäljestä. Muiden
päästölähteiden, eli hankintojen, palveluiden, työmatkaliikenteen, jätteiden sekä
veden, vaikutus hiilijalanjälkeen oli pieni. Semman hiilijalanjälkeä olisi mahdollista
pienentää 65 %, mikäli ruoka olisi kokonaan kasviperäistä, ruokahävikkiä ei
syntyisi ja energia ja liikenne olisivat päästötöntä. Opiskelija- ja työpaikkaravintolat
voivat tehdä merkittäviä päästövähennyksiä etenkin ruokahankinnoista,
esimerkiksi muokkaamalla ruokalistoja enemmän kasvispainotteisemmiksi. | fi |
dc.description.abstract | The global food system is responsible for a significant amount, 25-35 %, of all
human-induced greenhouse gas emissions. Student and workplace canteens have a
good opportunity to promote actions towards a more climate-friendly food sector
since these canteens have a big role in the everyday eating of Finnish people. Better knowledge of the climate impact of student and workplace canteens is essential to identify the best practices for the mitigation of greenhouse gas emissions. In this thesis I defined the carbon footprint of Semma university canteens. Carbon footprint describes the climate impact of a certain unit such as product, company, or person. Based on these results I calculated three different emission reduction scenarios. The carbon footprint of Semma was 2281 tonnes of carbon dioxide equivalent. The biggest source of emissions was food procurements that formed 85 % of the carbon footprint. The second biggest source was energy with an 8 % share of the carbon footprint. The rest of the emissions were caused by procurements, services, business travels, and commuting, waste, and water, in that order. If all food is plant-based, no food waste is generated and energy and traffic are emission-free, the emission reduction will be 65 % of the current carbon footprint. The best way for student and workplace canteens to mitigate their climate impact is through food procurements, for example shifting towards a more plant-based menu. | en |
dc.format.extent | 97 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | ruokapalvelut | |
dc.title | Opiskelija- ja työpaikkaravintoloiden ilmastovaikutukset ja toimenpiteet niiden vähentämiseksi : case Semma Oy | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202101141080 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Ympäristötiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Environmental science | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 40151 | |
dc.subject.yso | henkilöstöravintolat | |
dc.subject.yso | opiskelijaravintolat | |
dc.subject.yso | kasvihuonekaasut | |
dc.subject.yso | hiilijalanjälki | |
dc.subject.yso | ilmastovaikutukset | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |