Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorRintala, Pauli
dc.contributor.authorValkonen, Miia
dc.contributor.authorSalonen, Laura
dc.date.accessioned2021-01-12T10:08:02Z
dc.date.available2021-01-12T10:08:02Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73586
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhdeksäsluokkalaisten koettua vesipätevyyttä sekä eri taustatekijöiden yhteyksiä koettuihin vesitaitoihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sukupuolten ja paikkakuntien välisiä eroja vesitaitoa mittaavissa tehtävissä. Lisäksi aineistosta nostettiin esiin koulu-uintiin suhtautumiseen ja vapaa-ajan liikuntaan liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen kohdejoukko koostui Hämeenlinnan ja Mikkelin yhdeksännen luokan oppilaista (n=230). Tutkimus toteutettiin keväällä 2020 ja aineisto kerättiin sähköisesti kyselylomakkeella. Kysely sisälsi taustatietoja oppilaiden vapaa-ajan liikunnasta ja koulu-uinnista sekä koetun pätevyyden mittarin vesitaitoihin liittyen. Tutkimuksessa kehitettiin kuvitettu koetun pätevyyden mittari, joka perustui Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton viimeisimpään uinnin tavoitetaulukkoon ja Morgadon ym. (2020) kuvitettuun vesipätevyyden mittariin. Koetun vesipätevyyden mittari pilotoitiin luotettavuuden parantamiseksi. Mittarin luotettavuutta selvitettiin myös tilastollisin menetelmin. Aineistoa analysoitiin määrällisesti laskemalla koetun pätevyyden mittarin keskiarvot, keskihajonnat ja prosentuaaliset osuudet. Lisäksi eri taustatekijöiden yhteyksiä ja ryhmien välisiä eroja koettuun vesipätevyyteen analysoitiin ristiintaulukoinnin avulla ja riippumattomien muuttujien t-testillä. Tulokset osoittivat, että yhdeksäsluokkalaiset kokivat oman yleisen vesipätevyytensä keskiarvollisesti tasolle 2 (tasot 1–3). Suurinta pätevyyttä (taso 3) koettiin jalat edellä hypyssä ja selkäuinnissa, kun taas heikointa pätevyyttä (en kykene/en osaa) koettiin pää edellä hypyssä ja vedestä pelastamisessa. Poikien ja tyttöjen koetussa yleisessä vesipätevyydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta pääedellä hypyssä keskiarvojen välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p<.05) ero poikien keskiarvon ollessa korkeampi kuin tyttöjen. Paikkakuntien välinen vertailu osoitti, että mikkeliläiset kokivat yleisen vesipätevyytensä tilastollisesti merkitsevästi (p<.05) korkeammaksi kuin hämeenlinnalaiset. Yksittäisiä vesitaitotehtäviä tarkasteltaessa mikkeliläisten yhdeksäsluokkalaisten keskiarvot olivat hämeenlinnalaisiin nähden tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p<.001) korkeampia syvyyssukelluksessa, vedestä pelastamisessa ja selkäuinnissa. Tutkimuksen mittaria voidaan hyödyntää uimaopetuksen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa. Mittarin vesitaitotehtävät toimivat esimerkiksi yksittäisinä harjoitteina uintitunneilla tai kotitehtävinä. Oppilaat voivat myös itse asettaa omat vesitaitotavoitteensa mittarin tehtävistä ja pyrkiä saavuttamaan ne yläkoulun aikana.fi
dc.description.abstractThe purpose of this study was to find out the perceived competence in aquatic skills and connections between background factors and perceived water skills among the ninth-grade students. The aim of the study was also to clarify differences between genders and localities in tasks that measure water skills. In addition, there are factors that have been brought up concerning attitudes towards school swimming and leisure time exercise. The target group of this research was the ninth-grade students (n=230) of two cities, Hämeenlinna and Mikkeli. The survey was conducted in spring 2020 and data were collected online by using questionnaires. The questionnaire included information about students’ leisure time exercise, school swimming and the scale of perceived competence in swimming skills. The pictorial water competence scale in this study is based on the latest chart of swimming goals by Finnish Swimming Teaching and Lifesaving Federation and a pictorial water competence scale by Morgado et al. (2020). The validity of the questionnaire and the created scale were tested with a pilot research and statistical analyses. Data were quantitatively analyzed by counting means, standard deviations, and percentages of the perceived water competence scale. Furthermore, there were cross tabulations and independent samples t-test used to analyze connections between perceived water competence, background factors and group differences. The results showed that ninth-grade students perceived their general aquatic skill to level 2 (used levels 1–3). The highest competence (level 3) was perceived in jumping feet first and backstroke, whereas the lowest competence (I do not know how/ I cannot) was experienced in jumping head first and saving a person from the water. There was no significant difference between boys and girls in general water skill, but boys had a higher mean in jumping head first, and the difference was statistically significant (p<.05) compared to girls. The comparison of localities revealed that students from Mikkeli perceived their general water skill statistically significantly higher than students from Hämeenlinna. When examining water skill tasks individually, ninth-grade students from Mikkeli had higher means in depth diving, saving a person from the water and backstroke compared to students from Hämeenlinna. Those locality differences were statistically highly significant (p<.001). The perceived water competence scale of this study could be useful for planning and practicing swimming lessons. Water skill tasks are also good as an individual exercise in swimming lessons or as homework. Students can also set their own aquatic skill goals and try to achieve them during junior high school.en
dc.format.extent82
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherkoettu pätevyys
dc.subject.othervesipätevyys
dc.subject.otherkoulu-uinti
dc.subject.othervesiturvallisuustaito
dc.titleYhdeksäsluokkalaisten koettu vesipätevyys
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202101121065
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysouimaopetus
dc.subject.ysouimataito
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot