This research focuses on the formation of perceptions of professional roles among Russophone journalists in Estonia during the political and societal transformation from 1991 when Estonia regained independence up to 2016. Since the character and scope of journalists’ professional performance largely depend on the contextual conditions in which journalists work, the social, political, historical and economic factors are also brought into focus in this thesis.
Two main factors make the Estonian experience different from most of the other transitional states in the post-Soviet media landscape: 1) the existence of two separate, language-based, informational spaces and 2) the inclusion of Russophone journalists in the process of societal integration.
It should also be noted that a range of characteristics makes the journalism of national minorities in the Baltic States, especially Estonia and Latvia, very different in comparison to the journalism of national minorities in the so-called
old European democracies (Germany, United Kingdom, France). This is because Russophone journalists in the Baltic States became representatives of national minorities only after 1991, when the countries in question regained independence. The change of status from being members of the privileged majority in the Soviet empire to being part of an ethnic minority in a nation state has undoubtedly influenced the establishment of the civic stance and the reinterpretation of professional roles by Russophone journalists in Estonia.
The leading research questions are: 1. What changes in the perception of professional roles and ethics of Russophone journalists have occurred during the process of societal and political transformation in Estonia from 1991 to 2016? 2. How do Russophone journalists see their roles and tasks concerning the integration into society of the Russophone population in Estonia?
Theoretically, the thesis relies on the concepts of journalistic professionalization and perceptions of professional journalistic roles, which are thoroughly elaborated in the works of Thomas Hanitzsch (2007, 2011, 2013, 2017), Claudia Mellado et al. (2017). It relies too on the concepts of societal transformation and integration (Karol Jakubowicz, 2001; Peter Gross, 2004; Vihalemm, 2004, 2008, 2011).
The study combines quantitative and qualitative methods such as a standardized questionnaire and in-depth interviews with journalists. The main trends in the perception of journalistic roles and ethical values were outlined in the standardized questionnaire. The interviews-in-depth allowed for a more detailed analysis of journalists’ professional performance in the Estonian context.
The quantitative findings demonstrated that Russophone journalists felt a strong affiliation with their own ethnic group. A distinct majority (78%) of them regarded expressing and defending the interests of the Russophone minority as important or very important in their professional work. The interviews-in-depth confirmed that in terms of socio-political integration Russophone journalists did not position themselves as “watchdogs” challenging those in power, but more as “loyal facilitators” who had the same goals as the government in terms of socio-political integration. They aimed to contribute to the social integration of the Russophone minority. The situation meant an inner conflict for many Russophone journalists, as the government’s integration actions were not always in line with the specific interests of the Russophone population.
...
Tämä tutkimus keskittyy Virossa asuvien, venäjää äidinkielenään puhuvien toimittajien käsityksiin heidän ammatillisesta roolistaan. Tutkimuksen kontekstina on maan poliittisten ja yhteiskunnallisten muutosten aika alkaen vuodesta 1991, jolloin Viro palautti itsenäisyytensä, vuoteen 2016 saakka.
Toimittajien ammatilliset roolit ja kyvyt ovat monessa suhteessa riippuvaisia siitä yhteiskunnallisesta kontekstista, jossa he kulloinkin työskentelevät. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa on keskitytty sosiaalisiin, poliittisiin, historiallisiin ja taloudellisiin tekijöihin Virossa vuosina 1991-2016. Toimittajien kokemukset Virossa työskentelystä erottuvat useimmista muista siirtymävaiheessa olevista valtioista Neuvostoliiton jälkeisessä mediamaailmassa lähinnä kahdesta näkökulmasta: 1) kahden erillisen, kielipohjaisen informaatiotilan olemassaolon tiedostamisesta sekä 2) Venäjää äidinkielenään puhuvien toimittajien liittämisestä yhteiskunnallisen integraation prosessiin.
On huomattava, että o
minaisuuksiltaan Baltian maiden, erityisesti Viron ja Latvian, kansallisten vähemmistöjen journalismi on melko erilaista verrattuna ns. vanhojen eurooppalaisten demokratioiden (Saksa, Iso-Britannia, Ranska) kansallisten vähemmistöjen journalismiin. Näiden eroavaisuuksien suurimpana aiheuttajana voidaan nähdä se, että Baltian maiden venäjää äidinkielenään puhuvista toimittajista tuli kansallisten vähemmistöjen edustajia vasta vuoden 1991 jälkeen, jolloin kyseiset valtiot palauttivat itsenäisyytensä. Tämä muutos Neuvostoliiton imperiumin etuoikeutetun enemmistön jäsenistä osaksi kansallisvaltion etnistä vähemmistöä on epäilemättä vaikuttanut Viron venäjää äidinkielenään puhuvien toimittajien kansalaisasenteen vakiintumiseen sekä heidän ammatillisten rooliensa uudelleenrakentumiseen ja -tulkintaan.
Tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä ovat olennaisimmat muutokset, joita on tapahtunut venäjää äidinkielenään puhuvien toimittajien käsityksissä ammatillisista rooleistaan sekä ammattietiikasta Viron yhteiskunnallisen ja poliittisen muutoksen aikana vuosina 1991–2016? 2. Millä tavoin venäjää äidinkielenään puhuvat toimittajat näkevät roolinsa ja tehtävänsä Viron venäjää äidinkielenään puhuvan väestön integroitumisessa yhteiskuntaan?
Teoreettisesti tutkimus perustuu journalistisen profession käsitteeseen sekä käsityksiin ammattimaisista journalistisista rooleista, joita on perusteellisesti käsitelty Thomas Hanitzschin tutkimuksissa (2007, 2011, 2013, 2017), Claudia Mellado et al. (2017). Tutkielma nojautuu myös yhteiskunnallisen muutoksen ja integraation käsitteisiin (Jakubowicz, 2001; Gross, 2004; Vihalemm, 2004, 2008, 2011).
Tutkimuksessa yhdistetään määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Käsityksiä journalistisesta roolista ja eettisistä arvoista tutkittiin standardoidun kyselyn avulla. Tutkimushaastattelut puolestaan mahdollistivat yksityiskohtaisemman analyysin toimittajien ammatillisista kyvyistä.
Tutkimuksen määrällisen aineiston pohjalta tehdyt havainnot osoittavat, että venäjää äidinkielenään puhuvat toimittajat kokevat vahvaa yhteenkuuluvuutta oman etnisen ryhmänsä kanssa. Selvä enemmistö (78%) heistä pitää venäjää äidinkielenään puhuvan vähemmistön etujen ilmaisemista ja puolustamista tärkeänä tai erittäin tärkeänä työssään toimittajina. Tutkimushaastattelut vahvistavat, että sosiopoliittisen integraation kannalta venäjää äidinkielenään puhuvat toimittajat eivät koe omaa rooliaan "valvojina", jotka haastavat vallassa olevia, vaan pikemminkin "uskollisina avustajina", joilla on samat tavoitteet kuin maan hallituksella sosioekonomisissa kysymyksissä. He pyrkivät myötävaikuttamaan venäjää äidinkielenään puhuvan vähemmistön sosiaaliseen integraatioon Virossa. Tästä tilanteesta aiheutuu sisäisiä konflikteja monille venäjää äidinkielenään puhuville toimittajille, koska Viron hallituksen integraatiotoimet eivät aina ole olleet venäjää äidinkielenään puhuvan väestön erityisten etujen mukaisia.
...
