Music in Mind : exploring how music listening and individual characteristics affect attention

Abstract

Musiikki vaikuttaa ihmisiin monella eri osa-alueella arkipäiväisestä elämästä kognitiivisiin toimintoihin. Musiikin kuuntelun vaikutus kognitioon onkin kiinnostanut tutkijoita jo pitkään. Tässä tutkimuksessa keskityttiin siihen, miten taustamusiikin kuuntelu vaikuttaa suoriutumiseen tarkkaavuuden tehtävässä (d2-R). Musiikin vaikutuksia verrattiin saman tehtävän suorittamiseen hälyn ja hiljaisuuden aikana. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, vaikuttavatko yksilöllisesti vaihteleva ajatusten harhailu (mind-wandering) ja tarkkaamattomuuden määrä, mitattuna kahdella eri kyselyllä (ASRS ja MWQ), tarkkaavuuteen musiikin soidessa. Kolmantena haluttiin selvittää, voiko musikaalinen harrastuneisuus tai musiikin käyttö opiskellessa vaikuttaa tarkkaavuuteen eri ääniympäristöissä. Tutkimukseen osallistui 15 21–28-vuotiasta tutkittavaa. He suorittivat verkkopohjaisen tarkkaavuustestin kolmessa erilaisessa ääniympäristössä kolmena eri päivänä. Yhdellä tutkimuskerralla taustalla soi itse valittu musiikki, toisella kahvilahäly ja kolmannella kerralla tutkittava teki testin hiljaisuudessa. Äänitaustojen järjestystä vaihdettiin jokaisen tutkittavan kohdalla oppimisvaikutuksen kontrolloimiseksi. Tarkkaavuustesti (d2-R) mittaa kolmea eri tarkkaavuuden osa-aluetta, jotka ovat keskittyminen, nopeus ja tarkkuus. Viimeisen kerran lopuksi tutkittava täytti ajatusten harhailua (MWQ) ja ADHD piirteitä (ASRS-v.1.1) mittaavat kyselylomakkeet. Tutkimuksessa ei löydetty merkitseviä eroja ääniympäristöjen ja tarkkaavuustestin tulosten välillä. Myöskään ajatusten harhailun tai tarkkaamattomuuden määrän ei havaittu olevan yhteydessä ääniympäristöjen ja tarkkaavuustestin tulosten yhteyteen. Musikaalinen harrastuneisuus tai musiikin käyttö opiskellessa ei vaikuttanut myöskään tuloksiin. Ainoa merkitsevä yhteys löydettiin verrattaessa tarkkaavuustestien tuloksia perättäisinä tutkimuskertoina. Huomattiin, että testin tulokset paranivat joka kerralla riippumatta äänitaustasta, mikä viittaisi oppimisvaikutukseen. Tämä oli yllättävä löydös, sillä d2-R-testin on tutkimuksissa huomattu kontrolloivan hyvin oppimisvaikutusta. Tämän tutkimuksen mukaan taustamusiikki ei vaikuttanut tarkkaavuuteen. Tulosten löytymättömyyden taustalla voivat olla pieni otoskoko, koeasetelmaan liittyvät tekijät tai käytetty tarkkaavuustesti. Tarkemmin kontrolloitu tutkimusasetelma voisi tuoda musiikin vaikutukset paremmin esille, mikäli niitä on löydettävissä.

Music has the ability to impact human activity from day-to-day life to more specific cognitive processes. The impact of background music has been an area of interest in the field of music psychology for many years. This study concentrated on the influence of background music listening on attention. An attention test (d2-R) was conducted by the participants in three auditory settings; music, noise and silence. In addition, we wanted to find out whether individual differences in mind-wandering and inattentiveness, measured with two different questionnaires (ASRS and MWQ), affect attention while music was played in the background. Third, we clarified whether musical training or the habit of listening to music had an impact on how music listening influenced attention. 15 participants, between 21 and 28 years of age, participated in the study. They completed a computerised attention test with three different sound settings on three different days. On one test trial self-selected background music was played, on the other there was cafe murmur and on the third test trial the participant carried out the test in silence. The participants performed these different conditions in a randomised order to counterbalance the learning effect. The attention test (d2-R) measures three components of attention: concentration, working speed and working accuracy. At the end of the final test trial, participants filled out questionnaires measuring mind-wandering (MWQ) and ADHD characteristics (ASRS-v.1.1). There were no differences in the attention scores between the three different auditory conditions. Neither mind-wandering nor inattentiveness influenced the relationship between auditory conditions and attention test results. Similarly, musical training or the usage of music did not impact the overall test scores. In contrast, test scores improved as a function of test trial regardless of the auditory setting, suggesting the presence of learning effect. This was unpredictable since d2-R has usually been shown to adequately and independently control learning effects. Altogether the results illustrate no clear evidence about the effects of background music to attention. This may be the result of low sample size, various elements of the study design or the attention test conducted. A more sophisticated research paradigm could reveal the possible effects of music if those effects are to be found.