"Tää on Jumalan synti myyä viinaa" : ravintoloitsijoiden suhtautuminen anniskelun viranomaisvalvontaan

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää ravintola-alan pienyrittäjien suhtautumista anniskelun viranomaisvalvontaan, toisin sanoen alkoholitarkastajiin ja -tarkastuksiin sekä alkoholipolitiikkaan ja -lainsäädäntöön. Tutkielmassa tarkastellaan ravintoloitsijoiden asenteita valvontaa kohtaan, sekä pyritään tunnistamaan ja nimeämään kehyksiä, joiden kautta asennoitumista ilmaistaan.

Aineisto on kerätty haastattelemalla kymmentä ravintola-alan yrittäjää neljässä eri kaupungissa neljän eri Aluehallintoviraston vastuualueella niin kutsutun laadullisen asennetutkimuksen tarjoamin keinoin ja menetelmin. Analyysin kohteena ovat ravintoloitsijoiden kuvaukset alkoholitarkastajista ja heidän tekemistään tarkastuskäynneistä. Kerättyä aineistoa lähestytään sosiaalikonstruktionistisesta näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että asenne ymmärretään sosiaalisesti rakentuvana arvottavana tulkintana jostain kohteesta.

Haastatellut arvioivat anniskelun viranomaiskontrollia usean erilaisen kehyksen kautta. Tutkielman merkittävimmät löydöt koskivat – sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti – haastateltujen käsityksiä tarkastajien ammattitaidosta sekä kokemuksia heidän toimintatavoistaan. Tarkastajien ammattitaito arvioitiin puutteelliseksi, kun oli kysymys heidän tietämyksestään alkoholilainsäädännöstä ja erityisesti, kun tuota lainsäädäntöä sovelletaan käytäntöön. Tarkastajilta kaivataankin kokemusta käytännön ravintolatyöstä. Myös tarkastajien toimintatapoja pidettiin toisinaan epäasianmukaisina ja käytöstä epäasiallisena. Joitain tarkastajien laintulkintoja pidettiin mielivaltaisina ja epäjohdonmukaisina, eikä viranomaisten toimintaa pidetty aina yhdenmukaisena eri ravintoloiden eikä eri aluehallintovirastojen toiminta-alueiden välillä. Myös anniskelua koskeva lainsäädäntö itsessään nähtiin ristiriitaisena, vanhanaikaisena ja liian holhoavana. Yhteys tarkastajien ja tarkastusten, sekä alkoholilainsäädännössä määriteltyjen tavoitteiden välillä näyttää jäävän vastausten perusteella haastatelluille epämääräiseksi. Yleisesti ottaen ravintoloihin kohdistuvia tarkastuksia ei pidetty merkityksellisinä kansanterveydellisessä mielessä, mutta niitä pidettiin tarpeellisina, jotta ”jonkinlainen kontrolli alalla säilyy”.