Vastuullinen sijoittaminen sekä ESG näkökulmien sisällyttäminen sijoituspäätösten tekoon on nostanut suosiotaan sekä sijoittajien että salkunhoitajien parissa. ESG-termi tulee englanninkielisistä sanoista environment, social ja governance, jotka viittaavat ympäristöön, yhteiskuntaan sekä yrityshallinnollisiin näkökulmiin. Vaikka näiden näkökulmien huomioonottaminen on joskus nähty olevan mahdollisesti haitallista sijoitusten tuottonäkymien kannalta, on tuo näkemys pitkälti unohdettu ja nykyisin meillä on paljon todisteita siitä että vastuullinen sijoittaminen on vahvasti linkitetty positiivisesti sekä sijoitusten tuottavuuteen että riskien parempaa hallinnointiin. Varainhoitajat ovat kilpaa julkistamassa uusia ESG-näkökulmat huomioon ottavia rahastoja, ja voidaankin varmasti jo todeta että vastuullinen sijoittaminen on tullut jäädäkseen, eikä vain vaihtoehtoisena sijoitusmuotona, vaan valtavirran keinona täyttää varainhoitajien ensimmäinen ja kaikkein tärkein tehtävä; tuottojen maksim
ointi. Nyt kun sijoitussektori on siirtynyt vahvasti vastuullisen sijoittamisen pariin, olisi mielenkiintoista nähdä ovatko jotkut tietyt vastuulliselle sijoittamiselle ominaiset tavat suositumpia tai yleisempiä kuin toiset. Entä onko näissä eroa jos verrataan eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia varainhoitajia?
Siitä syystä, tämä tutkimus vertailee eroja näiden kahden markkina-alueiden varainhoitajien julkisessa kommunikoinnissa kahden ESG sisällyttämistavan välillä; vaikuttamisen ja poissulkemisen. Vaikuttaminen on käytännössä sijoittajien keino käyttää osakkeenomistajan asemaansa vuoropuhelun käynnistämiseen yritysten kanssa. Vaikuttaminen pyrkii nimensä mukaisesti vaikuttamaan yritysten tapaan hoitaa ESG riskejä ja mahdollisuuksia. Poissulkukeino puolestaan rajaa sijoituksista pois sellaiset yritykset tai sektorit joita sijoittaja ei koe vastuullisiksi tai joissa ESG riskit ovat korkeat. Nämä kaksi ESG:n sisällyttämistapaa ovat usein nähty vastakkaisina lähestymistapoina, ja siksi on mielenkiintoista nähdä onko näissä erilaisia painotuksia eri markkina-alueilla.
Tähän tutkimukseen valittiin yhteensä 30 varainhoitajaa, 15 suurinta varainhoitajaa sekä Euroopasta että Pohjois-Amerikasta. Vertailun kohteena ovat dokumentit ja muu informaatio liittyen vaikuttamiseen ja poissulkumenetelmään, joka on näiden varainhoitajien nettisivuilla julkisesti saatavilla. Erityisesti vertailun kohteena on vaikuttamisen politiikan julkinen saatavuus, henkilöresurssit jotka ovat omistettu ESG analyysille sekä vaikuttamisen toimille, kuinka monta yritystä ja erillistä ESG aihetta on ollut vaikuttamisen kohteena vuoden aikana, ja kuinka nämä ovat jakautuneet ESG:n kolmelle pilarille; ympäristö, yhteiskunta ja yrityshallinto. Vertailussa on myös varainhoitajien julkisesti saatavilla olevat poissulkukriteerit jotka pätevät kaikkiin sijoituksiin. Tässä tutkimuksessa ei ole huomioitu sellaisia poissulkukriteerejä, jotka ovat rahastokohtaisia eivätkä siten päde kaikkiin sijoituksiin.
Tutkimuksessa selviää, että eurooppalaisilla varainhoitajilla on enemmän henkilöstöresursseja joiden päätehtävänä on ESG analyysi ja vaikuttamistyö. Eurooppalaiset varainhoitajat tekivät vaikuttamistyötä useampien yritysten kanssa kuin pohjoisamerikkalaiset, mutta pohjoisamerikkalaiset olivat aktiivisempia vaikuttamistyön kokonaismäärässä. Pohjoisamerikkalaiset varainhoitajat ovat vahvasti keskittyneet yrityshallintoon liittyviin asioihin vaikuttamistyössään, ja vaikka Euroopassa yrityshallinto oli myöskin vallitsevin osa-alue, olivat ympäristö- ja yhteiskunta-asiat vahvemmin edustettuina kuin Pohjois-Amerikassa.
Mitä tulee poissulkumenetelmiin, eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten varainhoitajien välillä oli suuri ero. Pohjoisamerikkalaiset varainhoitajat eivät juurikaan julkaisseet poissulkukriteerejä nettisivuillaan, ja tämä näyttää olevan selvästi suositumpaa Euroopassa. Vaikka pohjoisamerikkalaiset varainhoitajat yleisesti ottaen julkaisivat vähemmän näihin ESG näkökulmiin liittyvää materiaalia nettisivuillaan, oli ero kuitenkin selvästi suurempi poissulkukriteerien kohdalla.
...
Responsible investing and ESG are becoming more widely accepted as an important part of investments and the fiduciary duty of asset managers. In fact, responsible investing has become mainstream and integrating ESG aspects into the investment decision making is often seen beneficial for the investors. Now that asset managers are moving to the ESG space, it is interesting to see what are the most favoured ESG approaches and if there are any differences between U.S. and Europe.
This study compares the public disclosures of both U.S. and European asset managers and focuses on two ESG approaches often used in responsible investing; negative screening that excludes harmful or unsustainable sectors and companies, and engagement which is part of active ownership and aims to – instead of excluding the companies – to use the shareholder position to influence the companies. These two approaches are also often seen as the opposite approaches, but interestingly enough, can be used to complement
each other.
Altogether 30 asset managers were chosen for this study and they represent the 15 biggest (in terms of assets under management) asset managers from both Europe and U.S. This study looks into the data that is publicly disclosed by these companies, and compares their public approaches to these two previously introduced ESG investment styles. More specifically, this study compares the public availability of engagement policies, dedicated human resources, engagement volumes and the ESG breakdown of those. It also compares the company level exclusion criteria (meaning that it applies to all of their investments, not only to specific funds, geographies or asset classes) that the asset management companies are openly communicating on their websites.
What comes to engagement data and dedicated resources, European asset managers seem to be disclosing more information than their American competitors. Data also shows that European asset managers are dedicating more resources into ESG analysis and engagement and are more active in engaging when looking at the average number of engaged companies. However, the U.S. asset managers had bigger average in the total number of engagements. Engagements in the U.S. are clearly focused on addressing the governance aspects, and while the majority of engagements in Europe were also focusing on governance, in Europe the engagement activities were more evenly distributed between the environmental, social and governance aspects.
When comparing the exclusion policies between European and U.S. asset managers, it seems clear that U.S. asset managers have not been so eager to set up corporate level policies to exclude certain sectors, or at least to disclose those publicly. The difference seems to be smaller when it comes to disclosing information about engagement activities.
...
