Digital eller traditionell fritidsläsning : en studie av elevers läslust och läsvanor i årskurs 6 i landskapet Östergötland

Abstract

Tutkielman aiheena ovat oppilaiden vapaa-ajan lukuhalut ja lukutottumukset. Aiheen valintaan vaikutti olettamus, että oppilaat eivät enää lue kirjoja vapaa-ajallaan ja että syvälukutaitojen harjoittelu keskittyy lähinnä koulussa tapahtuvaan työskentelyyn. Tutkielmassa tarkastellaan aiheen teoriataustaa, oppilaiden omia käsityksiä vapaa-ajan lukemisestaan ja sitä, tukevatko tulokset toisiaan. Lisäksi selvitetään sukupuolten välisiä eroja digitaalisten ja painettujen tekstien lukemisessa. Tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoisuutta oppilaiden vapaa-ajan lukutottumuksista ja tuoda esiin lukemista edistäviä toimenpiteitä. Tavoitteena on tutkia oppilaiden lukuhalun asenteita, mitä ja miksi he lukevat, poikien ja tyttöjen lukutottumuksia sekä mitkä lukemista edistävät toimenpiteet voisi toimia oppilaiden vapaa-ajalla. Tutkimukseen osallistui 53 kuudennen luokan oppilasta Itäjöötanmaan läänissä, Ruotsissa. Tutkielman aineisto koostuu oppilaiden vastauksista kyselyyn. Kyselyssä oli sekä monivalintaväittämiä että avoimia kysymyksiä. Tutkielman analyysimetodina käytetään kyselyn tulosten sekä kvantitatiivista menetelmää että avointen kysymysten kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppilaiden painetun tekstin syvälukeminen rajoittuu suurelta osin kouluaikaan. Digitaalisissa teksteissä sen sijaan korostuu vapaa-aika, viihteellisyys ja sosiaaliset tarpeet. Oppilaiden lukuhaluihin vapaa-ajalla vaikuttavat eniten lukemisen kiinnostavuus sekä käytettävä aika. Tyttöjen lukutottumuksiin vaikuttavat lisäksi positiivisesti lukuympäristö, kirjasto, kirjakauppa, kannettava pääte ja koulu. Pojilla vaikuttavat kiinnostavuuden ja ajan lisäksi elokuvat, TV-ohjelmat, musiikki ja ystävät. Lukemista edistävistä toimenpiteistä oppilaat nostavat erityisesti lukuesikuvan merkityksen inspiraatiolähteenä. Viranomaisten toimenpiteissä korostuu eri toimijoiden yhteistyö: koulu, kirjasto ja nuorisotyö. Loppupäätelmä tuloksista on, että oppilaat eivät vaikuta olevan tietoisia siitä, että he lukevat täysin eri tekstejä paperi- ja digitaalisessa muodossa ja että heidän tarpeensa näille kahdelle lukumuodolle ovat erit. Riippumatta tekstimuodosta ja jotta lukuvastustusta ei synny, tärkeintä kuitenkin on, että lukeminen tapahtuu lapsen omin ehdoin ja hänen osaamistasollaan. Tulevaisuudessa aihetta voisi tutkia lisää selvittämällä, mitä pedagogisia etuja multimodaaliset tekstit tuovat oppilaalle, joka välttelee lukemista sen vaikeuden vuoksi.