Kulttuurisesti responsiivinen pedagogiikka pyrkii parantamaan vähemmistöryhmistä tulevien opiskelijoiden opintomenestystä tekemällä oppimistilanteesta sopivamman kaikille. Tätä pedagogista suuntausta on kuitenkin useimmiten tutkittu koulujen kontekstissa nuoremmilla oppilailla ja aikuisopiskelijat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Tutkimusta aiheesta on tehty myös hyvin vähän Suomessa. Monikulttuurisuus kuitenkin lisääntyy myös Suomessa maahanmuuton seurauksena, ja suurin osa maahanmuuttajista onkin työikäisiä aikuisia. Globalisaation vaikutusten ja monikulttuurisuuden lisääntyessä myös tarve Englannin kielen osaamiselle kasvaa Suomessa, ja koulutusta ja työtä tehdään enenevissä määrin myös Englanniksi. Suomen ja tai ruotsin taitojen lisäksi Suomeen saapuvat maahanmuuttajat tarvitsevatkin usein myös taitoja englannin kielessä. Englanti voi toimia apukielenä, eli lingua francana, Suomen virallisten kielten lisäksi, tai joissakin tapauksissa olla jopa edellytys koulutuksen, työn, tiedo
n tai sosiaalisten suhteiden saavuttamisessa.
Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella monikulttuurista aikuisopiskelijaryhmää englannin käyttäjinä ja oppijina keskusteluaktiviteetin aikana, joka hyödyntää kulttuurisesti responsiivisen opetuksen periaatteita. Erityistä huomiota kiinnitettiin ryhmän maahanmuuttajataustaisiin jäseniin, joiden mielipiteitä keskusteluaktiviteetistä kysyttiin ja samalla selvitettiin myös heidän suhdettaan englannin kielen käyttämiseen ja oppimiseen. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan seitsemän aikuista englannin opiskelijaa. Osallistujista neljä oli maahanmuuttajataustaisia ja
kolme suomalaistaustaisia. Keskusteluaktiviteetin aikana ryhmän jäsenet vastasivat vuorotellen kysymyksiin ja samalla keskustelivat yhdessä omaan ja toisten ryhmän jäsenten kulttuuriin, henkilökohtaisiin muistoihin ja kokemuksiin liittyvistä aiheista. Osa kysymyksistä liittyi suoranaisesti kulttuuriin, kun taas toiset kysymykset olivat aiheeltaan neutraalimpia. Keskusteluaktiviteetin jälkeen maahanmuuttajataustaiset osallistujat osallistuivat puolistrukturoituun haastatteluun. Sekä keskusteluaktiviteetistä että haastattelusta kerättyjä nauhoitteita ja havaintoja käytettiin tämän tutkimuksen aineistona.
Tulokset osoittavat, että aikuiset englannin opiskelijat muodostavat merkityksiä kulttuurista monin eri tavoin, mutta erityisesti yhteisölliset menetelmät korostuivat. Keskusteluaktiviteetti oli osallistujille positiivinen kokemus, joka mahdollisti tutustumisen toisen kulttuuristaustaan syvällisemmin. Sekä kulttuuriin liittyvät että neutraalit kysymykset johtivat usein kulttuurista keskustelemiseen, mutta kulttuuria käsittelevät kysymykset saivat aikaan enemmän osallistumista ja keskustelua. Maahanmuuttajataustaiset osallistujat kertoivat englannin olevan heille tärkeä resurssi, joka mahdollistaa ihmisiin tutustumisen ja tulevaisuudensuunnitelmien toteuttamisen Suomessa. Osallistujat myös kokivat, että englantia on helpompi puhua ja opiskella muiden englantia vieraana kielenä puhuvien kanssa.
...
