dc.contributor.advisor | Baumeister, Stefan | |
dc.contributor.author | Hildén, Laura | |
dc.date.accessioned | 2020-12-08T07:46:08Z | |
dc.date.available | 2020-12-08T07:46:08Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73013 | |
dc.description.abstract | Yrityksiin kohdistuu ilmastonmuutoksen seurauksena lukuisia suoria ja epäsuoria
riskejä. Lisäksi yritysten tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on viime vuosina
laajasti tunnistettu. Yrityksiltä odotetaan päästövähennyksiä ja niiden tuotteiden toivotaan olevan ilmastoystävällisiä. Yritykset ovatkin omaksuneet kunnianhimoisia
vastuullisuus- ja päästövähennysstrategioita vähentääkseen aiheuttamaansa ilmastokuormaa. Vapaaehtoiset ilmastokompensaatiot ovat yksi nouseva keino laskennallisen hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja päästöjen mitätöimiseen. Yritykset eivät kuitenkaan vielä laajamittaisesti hyödynnä kompensaatioita, sillä kompensointiin koetaan liittyvän useita epävarmuuksia puuttuvien standardien ja yhteisten käytäntöjen vuoksi sekä vaihtelevalaatuisten kompensointipalveluiden vuoksi. Jaettua näkemystä
kompensaatiopalveluiden käytöstä ei ole myöskään asiantuntijoiden tai päättäjien
keskuudessa. Jos vapaaehtoisia kompensaatioita halutaan hyödyntää ilmastonmuutoksen
vastaisessa työssä mahdollisimman tehokkaasti, tulisi tietopohjaa ja yhteistä
näkemystä uskottavasta kompensoinnista vahvistaa. Tämän tutkimuksen tavoite on
osaltaan lisätä tietoa ja ymmärrystä aiheesta kuvaamalla, miten vapaaehtoisia päästökompensaatioita suomalaisyrityksissä tällä hetkellä käytetään. Lisäksi kuvataan yritysten asenteita ja epävarmuuksia kompensaatioihin liittyen ja pyritään tunnistamaan
alaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimusta varten haastateltiin 27:aa yritystä
eri toimialoilta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja aineisto analysointiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimus nojaa
aiempaan kauppatieteelliseen strategiakeskusteluun asettaen aineiston ja tulokset
osaksi laajempaa tutkimusperinnettä. Teoriaosio keskittyy erityisesti vastuullisuusstrategioihin sekä ympäristö- ja päästöjohtamiseen, mutta käsittelee myös kompensaatiomarkkinoita ja -keinoja. Tutkimuksessa huomattiin, että vapaaehtoisten ilmastokompensaatioiden käyttö on Suomessa vielä alkutekijöissään, vaikka yritykset ovatkin selvittäneet kompensaatiomahdollisuuksia. Syynä on insentiivien puute sekä epäluottamus kompensaatiopalveluita kohtaan. Kompensaatiokäytännöt vaihtelevat yrityskohtaisesti. Yritykset, jotka olivat jo ostaneet kompensaatioita, olivat kompensoineet pääasiassa jotakin tiettyä osaa yrityksen päästöistä. Monet haastateltavat totesivat, että kompensaatioiden avulla olisi periaatteessa mahdollista saavuttaa hiilineutraalius hyvin nopealla aikataululla. | fi |
dc.description.abstract | Companies face several indirect and direct climate-induced risks. Moreover, the role of
businesses in climate change mitigation has been increasingly acknowledged and companies face a lot of expectations from the stakeholders to manage their emissions and to provide climate-friendly products for their customers. Consequently, companies have introduced ambitious sustainability and carbon management strategies and have started to investigate new ways to reduce their carbon footprints. Voluntary climate compensations are an emerging option for companies to neutralize their emissions and reach calculatory carbon neutrality. However, companies have not yet widely adopted voluntary climate compensation as a part of their strategies, because there are significant uncertainties. Services are of variable quality and there is lack of standards and commonly agreed practices. Also experts and policy-makers still disagree on the proper usage of climate compensation. It is evident that for voluntary climate compensations to reach their full potential in climate change mitigation, more knowledge and shared understanding to support the work is needed. This research
contributes to closing the gap and investigates the status quo of voluntary climate
compensations among major Finnish companies. Both sustainability strategies and usage of climate compensations are assessed. Moreover, the attitudes and concerns of companies towards climate compensations form a major part of the research. The objective is to highlight the issues and opportunities of the field. For the purpose of this research, 27 semi-structured theme interviews were conducted among Finnish companies operating in different industries. The data was analysed with qualitative content analysis. The theory section discusses sustainability strategies, environmental management approaches and carbon management to provide background for the analysis. Additionally, the compensation markets and different logics are presented. It was noted in the research that voluntary climate compensation market in Finland is still in its infancy. However, companies are assessing possibilities to compensate, but have not yet acted upon it mainly because they do not have enough incentives or because they have concerns over reliability and usefulness of the services. Approaches varied between companies. Companies that had compensated had mainly compensated only part of their emissions, although majority of the interviewees stated that they could be carbon neutral overnight, if they chose to compensate. | en |
dc.format.extent | 95 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.subject.other | sustainability strategy | |
dc.subject.other | corporate sustainability | |
dc.subject.other | carbon management | |
dc.subject.other | climate compensation | |
dc.subject.other | carbon offsets | |
dc.title | The good, the bad, the confusing : Finnish businesses’ perceptions on climate compensations | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202012086960 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kauppakorkeakoulu | fi |
dc.contributor.tiedekunta | School of Business and Economics | en |
dc.contributor.laitos | Taloustieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Business and Economics | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Yritysten ympäristöjohtaminen | fi |
dc.contributor.oppiaine | Corporate Environmental Management | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 20425 | |
dc.subject.yso | ilmastonmuutokset | |
dc.subject.yso | päästöt | |
dc.subject.yso | kasvihuonekaasut | |
dc.subject.yso | hiilineutraalius | |
dc.subject.yso | ilmastopolitiikka | |
dc.subject.yso | päästökauppa | |
dc.subject.yso | hiilijalanjälki | |
dc.subject.yso | liiketoiminta | |
dc.subject.yso | kestävä kehitys | |
dc.subject.yso | climate changes | |
dc.subject.yso | emissions | |
dc.subject.yso | greenhouse gases | |
dc.subject.yso | carbon neutrality | |
dc.subject.yso | climate policy | |
dc.subject.yso | emission trade | |
dc.subject.yso | carbon footprint | |
dc.subject.yso | business | |
dc.subject.yso | sustainable development | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |