Julkisen organisaation sisäinen maine

Abstract

Julkisten organisaatioiden huono maine ja sen synnyttämä luottamuksen rapautuminen voi pahimmillaan uhata jopa ihmisten terveyttä ja turvallisuutta (Luoma-aho 2007, 129). Vuoden 2020 aikana luottamus julkisiin organisaatioihin ja etenkin tämän tutkielman kohdeorganisaatioon Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) on osoittautunut erityisen tärkeäksi: koronaviruspandemian aikana on elintärkeää, että THL:n suosituksiin uskotaan.

Työntekijät ovat tärkeitä organisaation maineen muodostumisessa, sillä he välittävät näkemystään organisaatiosta myös ulkoisille sidosryhmille (Kim, Kang, Lee & Yang 2019) ja se miten työntekijät näkevät organisaationsa määrittää, mitä he sanovat siitä julkisesti (Men 2014, 255–256). Työntekijät nähdään luotettavana tiedonlähteenä ja heidän mielipiteillään on vaikutusta siihen, miten muut sidosryhmät näkevät organisaation maineen (Men 2014, 255–256). Tämän vuoksi työntekijöiden näkemystä organisaatiostaan, eli työntekijäkokemusta (Plaskoff 2017), ja organisaation sisäistä mainetta on mielekästä tutkia.

Tutkielman tavoitteena on synnyttää ymmärrystä sisäisen maineen muodostumisesta julkisessa organisaatiossa: mistä tekijöistä sisäinen maine muodostuu, eroavatko aineiston tekijät hyödynnetystä kirjallisuudesta ja miten sisäinen maine kehittyi kohdeorganisaatiossa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Analyysia jatkettiin aineistolähtöisesti niiltä osin, joilta aineisto ei vastannut teoriassa esitettyjä sisäisen maineen tekijöitä. Aineistona hyödynnettiin vuosina 2008, 2011, 2014 ja 2018 toteutettuja julkisen sektorin mainemittauksia.

Aineistosta tunnistettiin teorialähtöisesti 10 sisäisen maineen tekijää. Merkittävimmiksi sisäisen maineen muodostumisen kannalta tunnistettiin tuotteet ja palvelut, tunneperäinen vetovoima, organisaatiokulttuuri sekä prosessit ja käytännöt. Tärkeäksi osoittautui myös aineistolähtöisesti muodostettu julkisorganisaation rooli ja yhteiskunnallinen merkitys; organisaation yhteiskunnallinen sijoittuminen ja sen tarkoitus vaikuttavat tärkeiltä julkisen organisaation työntekijöille. Tunneperäinen vetovoima oli merkittävin sisäistä mainetta parantava tekijä, ja tyytymättömimpiä työntekijät olivat organisaation prosesseihin ja käytäntöihin. Läpi mittausvuosien työntekijät näkivät organisaation luotettavana, asiantuntevana, sekä sirpaleisena ja byrokraattisena.