Kellyn kriteeriksi kutsutaan sijoitusstrategiaa, jossa tavoitteena on varallisuuden kasvuvauhdin maksimointi pitkällä ajanjaksolla. Sen alkuperäisen version soveltamiseen liittyy heikkouksia kuten suuri varallisuuden vaihtelu lyhyellä ajanjaksolla ja epävarmuus tulevaisuuden tuottojen arvioimisessa. Näitä puutteita on aiemmin paikattu jakamalla riskisijoitusten suuruutta kiinteällä vakiolla, mutta tämän vakion suuruuden valintaan ei ole selvää konsensusta aiemmissa tutkimuksissa.
Tässä työssä yhdistetään monta aiemmin ehdotettua laajennusta Kellyn kriteerille. Näitä ovat mm. tulevaisuuden tuottojen epävarmuuden arvioiminen Bayes-mallilla ja paksuhäntäisellä t-jakaumalla sekä lyhyen tähtäimen riskien hallinnointi sijoittajan mieltymyksiin sopivalla turvarajoittella. Lopputuloksena on algoritmi, jonka avulla määritellään sijoittajalle sopiva allokaatio osakemarkkinaindeksin ja riskittömän koron välillä. Lisäksi menetelmästä kehitetään versio, jossa edellisten lisäksi sijoittaja voi allo
koida varojaan yksittäiseen osakkeseen, missä näkee erityistä potentiaalia. Työssä potentiaalia mitataan analyytikkojen tavoitehintojen ja tavoitehintojen tuoman historiallisen lisäarvon avulla.
Työssä kehitettyä Bayes-Kelly menetelmää sovelletaan Suomen osakemarkkinoille ja tutkitaan sen toimivuutta vuosien 2010 - 2019 aikana. Vuosittain uudelleen markkinaindeksiin allokoidun varallisuuden kehitystä vertaillaan perinteisen portfolioteoriaan pohjautuviin allokointipäätöksiin sekä yksinkertaiseen strategiaan, jossa osakepaino on aina 50%. Mielenkiinnon kohteena on myös Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidiumin performanssi kyseisenä ajankohtana ja sen saavuttama tuotto on viimeinen vertailukohta. Lopuksi tutkitaan vielä kuinka paljon lisäarvoa olisi tuottanut yksittäisen osakkeen lisääminen allokaatioon analyytikkojen tavoitehintojen perusteella.
Lopputuloksena saatiin, että Bayes-Kelly strategiat tuottivat riskikorjattuna paremmin kuin kaikki vertailumenetelmät Sharpen luvun perusteella. Solidiumin pääoman kehitys vastasi lähes tulkoon Bayes-Kelly strategiaa, jossa sijoittajan hyväksyttävä vuosittainen tappio on 20% varallisuuden arvosta. Suuremman tuottojen vaihtelun takia Solidium kuitenkin hävisi Sharpe-lukujen vertailussa. Eniten potentiaalia omaavan osakkeen lisääminen portfolioon tavoitehintojen perusteella ei vaikuttanut juurikaan loppuvarallisuuseen. Osakkeen lisääminen vähensi tuottojen vaihtelua ja siten paransi hieman Sharpen lukua.
...
The Kelly criterion is an investment strategy, which aims to maximize long-term capital growth rate. There are known limitations in applying it’s original version such as high short-term volatility and uncertainty in estimating future returns. These limitations are traditionally tackled by risking only a fixed fraction of the proposed amount of the capital, but there is no clear consensus in published articles as how to choose this fraction.
This thesis combines many earlier presented extensions to the Kelly criterion. These are e.g. estimating the uncertainty of future reaturns with a Bayesian model and a heavy tailed t-distribution and controlling short-term risk with a security constraint based on an investor’s risk tolerance. The end result is an algorithm which optimizes an appropriate allocation between a stock market index and a risk-free rate. In addition, there is a version of the algorithm, where it is possible to allocate the capital to one stock where the investor sees a s
pecial potential. In this thesis the potential is measured as the analysts’ target prices and the historical value of this target price information.
The developed Bayes-Kelly method is applied to the Finnish stock market and it’s performance is studied during the years 2010–2019. The development of the capital which is annually re-allocated to the market index, is compared to the capital which is re-allocated based on the traditional portfolio theory and to a simple strategy where the weight of the risky asset is always 50%. One scope of interest is the portfolio of the Finnish government’s holding company Solidium. It’s performance during the same time period is also a benchmark to Bayes-Kelly strategy. As the last aim of the study, the performed value of adding individual stock to the portfolio based on the analysts’ target prices is investigated.
The result was that the Bayes-Kelly strategies’ risk adjusted performance was better than any of the benchmark strategies’ performance based on the Sharpe ratio. Solidium’s wealth accumulation trajectory was similar with the Bayes-Kelly strategy where the accepted annual capital loss was 20%. Because of higher volatility, Solidium had a lower Sharpe ratio. Adding individual stock with the highest potential to the portfolio did not have much effect on the terminal wealth. Adding individual stock based on the analyst target prices reduced the portfolios’ volatility, and hence, improved the Sharpe ratio.
...
