The state of democracy education in Finnish primary school-education

Abstract

In this thesis, I have studied the state of democracy education in Finnish primary school education. I gathered the data for the thesis in the summer and autumn of 2015. In the summer, I interviewed five people who have been working to develop education in Finland to be more democratic. In the autumn, I spent a month in a primary school gathering data ethnographically by observing, taking pictures and videos, and conducting interviews with pupils and teachers to gain an understanding of everyday life in the school. After gathering sufficient data to capture the everyday life and workings of the school, I compared the observed ways of doing and acting with democratic ideals in order to analyse how democracy education was understood and actualised in the studied school. Based on the fact that every teacher in Finland qualifies, ideally, via the same kind of teacher education programme, and by analysing the Finnish national core curricula from the years 1985, 1994, 2004 and 2014, I was able to construct arguments that are in one way or another perceivable throughout Finland. Based on my study, I argue that democracy education in Finland is still strongly tied to traditional, representational understanding of democracy. Representational democracy is based on the idea that there are normatively ‘right’ competencies that people, who can influence public policy, should have. This understanding is, however, in contradiction with the pronouncements of, for example, the national Report on Democracy Education (Demokratiakasvatusselvitys, FNBE [Finnish National Board of Education], 2011), the current National Core Curriculum for Basic Education (FNBE, 2014), which state that every individual should be educated to have active, democratic agency. Therefore, in this thesis I offer a way to understand democracy education in existential terms, i.e., how education could be organised and carried out in a manner that everyone would become a democratic agent in reality. By democratic agency I mean that people understand themselves and otherness, are able to engage in dialogue and to comprehend contemporary power and politics, as well as being capable of participating directly in the planning and realisation of different actions in their local, national or global communities.

Tutkin tässä väitöskirjassa demokratiakasvatuksen tilaa suomalaisessa peruskoulukasvatuksessa. Tutkimuksen aineiston keräsin vuoden 2015 kesällä ja syksyllä. Kesällä haastattelin viittä lasten ja nuorten parissa työskentelevää ammattilaista, joiden tavoitteena on kehittää nykyistä demokraattisempaa ja oppilaiden osallisuutta edistävää kasvatusta. Syksyllä taas keräsin kuukauden aikana etnografisen aineiston yhdellä alakoululla. Etnografinen aineisto sisältää havaintomateriaalia, valokuvia ja videokuvaa sekä haastatteluita koulun eri toimijoiden kanssa. Etnografisen aineiston avulla muodostin kuvan tutkittujen luokkien ja koulun arjesta. Aineiston analyysi kohdistui siihen, kuinka demokratiakasvatus toteutui koulussa. Koska jokainen opettaja käy Suomessa läpi, ainakin ideaalitasolla, saman koulutuksen sekä koska tarkastelin yhdessä kahden muun tutkijan kanssa suomalaisia perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita vuosilta 1985, 1994, 2004 ja 2014, pystyin analyysien pohjalta muodostamaan sellaisia väitteitä, joita voi tavalla tai toisella havaita ympäri Suomea. Tutkimukseni pohjalta väitän, että suomalainen demokratiakasvatus mu-kailee edelleen pitkälti perinteistä, edustuksellista demokratiakäsitystä. Edustuksellinen demokratia pohjautuu ideaan, jonka mukaan ihmisillä täytyy olla normatiivisesti oikeanlaisia ominaisuuksia ja kykyjä, jotta he voivat osallistua julkisista asioista neuvottelemiseen ja päättämiseen. Tämä käsitys taas on selkeässä ristiriidassa esimerkiksi Demokratiakasvatusselvityksen (Opetushallitus [OPH], 2011) ja nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman (OPH, 2014) periaatteiden kanssa. Niiden mukaan kaikista yksilöistä tulisi kasvattaa aktiivisia, demokraattisia toimijoita. Tarjoankin tutkimuksessani tavan käsittää demokratiakasvatus nykyisestä poikkeavalla, eksistentiaalisella tavalla. Näin vastaan kysymykseen, miten kasvatusta voisi organisoida ja toteuttaa niin, että kaikista yksilöistä kasvaisi todellisuudessa demokraattisia toimijoita. Demokraattisella toimijalla tarkoitan yksilöä, joka ymmärtää itseään ja toiseutta, kykenee dialogiin, on tietoinen politiikan ja vallan vaikutuksesta ihmisiin sekä kykenee osallistumaan lokaalilla, kansallisella ja/tai globaalilla tasolla julkisten asioiden suunnitteluun ja toteutukseen.