Burdens or facilitators? : case study on women's participation in peace negotiations during the Colombian conflict

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli osallistua keskusteluun naisten roolista konfliktien hallinnassa tutkimalla naisten osallisuuden merkitystä Kolumbian rauhanneuvotteluissa.

Kolumbian hallituksen ja sissiryhmä FARC-EP:n välille solmittua rauhansopimusta on pidetty eräänä parhaista esimerkeistä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta, ja siksi tarkoituksenani oli tarkastella rauhansopimusta ja sen sukupuoleen liittyviä säännöksiä. Lisäksi tämän tutkielman tarkoituksena oli katsoa, miten naiset vaikuttivat rauhansopimuksen syntymiseen, ja kuinka sukupuoleen liittyvät säännökset ovat toteutuneet tähän mennessä.

Tutkielman tulokset osaltaan osoittavat, että naisten osallistuminen rauhanneuvotteluissa auttoivat rauhan välittämisessä, mm. aselepojen muodostamisen sekä neuvottelijoiden rauhan muodostamiseen sitoutumisen kautta. Naisten vaikutus näkyy myös rauhansopimuksessa, joka sitoutuu lisäämään naisten osallisuutta yhteiskunnassa sekä ottamalla huomioon naisiin kohdistuvia terveys- ja turvallisuusriskejä. Sukupuoleen liittyvien säännösten toteutuminen on tulosten mukaan ollut kohtalaista, ja naisiin kohdistuvat turvallisuus- ja terveysriskit ovat raportoitu jatkuvan. Tästä huolimatta, edistystä on huomattavissa ja kehityksen voidaan odottaa jatkuvan tulevaisuudessakin.

Tutkielman tulosten perusteella naisten osallisuuden ei voida sanoa hidastaneen tai vaikuttaneen rauhanneuvotteluihin negatiivisesti, sen sijaan, on mahdollista, että naisten osallisuus Kolumbian rauhanneuvotteluissa on edistänyt rauhansopimuksen allekirjoittamista.

This research aimed to contribute to the discussion of women’s participation in conflict management by studying the effect of women’s inclusion in the peacemaking processes during Colombia’s conflict.

The peace agreement between the Colombian government and guerrilla group FARC-EP has been considered one of the most inclusive peace agreements in history; therefore, I intended to look at the peace agreement and its gender-specific provisions. Furthermore, this research aimed to look at how, if in any way, women affected the peace negotiations and how the gender-specific provisions of the peace agreement have been implemented so far.

The findings of this study support that women’s indirect and direct participation in the peace negotiation helped to mediate peace through the establishment of local ceasefires and increasing the negotiators’ commitment to establishing a peace agreement. Women’s influence can also be seen in the peace agreement’s commitment to promoting greater inclusion of women in the Colombian society as well as addressing gender-specific security and health concerns. The implementation of the gender-specific provisions of the agreement has been moderate, and security concerns affecting women have been reported to continue. Nonetheless, progress has been made and could be expected to continue over time.

Based on the results of this research, women’s inclusion in peacemaking in Colombia has not affected the process negatively; instead, it could have helped achieve the signing of the agreement.