Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun
The aim of the study was to examine the factors related to teachers’ stress and well-being at
work, and how teachers’ occupational well-being is associated with the pedagogical quality of
their work in the classroom. Moreover, we investigated the factors related to teachers’ work
engagement and recovery from work. Questionnaire data was collected from 54 first grade
teachers from Central Finland in fall 2017 and spring 2018. The questionnaire included
background information about the teacher and the class, the teachers’ experiences of their
occupational well-being, work-related stress, and burnout, as well as their recovery from work,
work engagement, and interactional style in the classroom. The salivary cortisol level was used
as an indicator of teachers’ physiological stress response using Salivette® cortisol swabs. The
pedagogical quality of the teachers’ work was observed by analyzing teaching styles (child-
centered, teacher-directed, and child dominated) and teacher–child interaction quality
(emotional, organizational, and instructional support), as well as the teachers’ focus of visual
attention using eye-tracking glasses.
The results showed that one third of the teachers reported high work-related stress.
Although the teachers reported strong work engagement, they also reported that work overload,
the number of students with special needs, and tasks outside the classroom increased their stress
at work. Moreover, teachers’ lower self-efficacy beliefs were related to higher stress. Work
engagement was associated with school resources, school climate, and leadership. Teachers’
lower physiological stress response was associated with their higher self-efficacy beliefs.
Teachers reported that their means for recovering from work consist of physical exercise,
hobbies, support from colleagues and family, and organizing their work better. The results of
the quality of pedagogical work showed that in the classrooms where teachers used a child-
centered teaching style, they had higher work engagement, while the opposite was found in
classrooms with a teacher-directed teaching style. Further, the less the teacher reported stress
and burnout the more they reported showing warmth and respect toward their students.
Additionally, the quality of teacher–student interactions was related to teacher stress: The
higher the teachers’ experienced stress in the classroom the lower was their quality of
emotional, organizational, and instructional support. Work engagement, in turn, was related to
higher emotional support and better classroom organization. Experiences of higher
professional inadequacy and cynicism were related to lower levels of interaction quality in the
classroom. Moreover, teachers’ focus of visual attention was related to higher professional
inadequacy: Teachers with lower professional self-confidence gave less attention to individual
students and more attention to the whole classroom.
Based on our results, the key factors to support teachers’ occupational well-being and
work engagement are sufficient school resources, collaboration with colleagues, support from
principals, and support for teacher’s self-efficacy. Because teachers’ occupational well-being
is related to their teaching styles and quality of teacher–student interactions in the classroom,
the intervention model, which focuses on supporting the quality of pedagogical work and
interactions in the classroom, was developed.
...
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella opettajien stressin säätelyä ja työhyvinvointia ja näihin
yhteydessä olevia tekijöitä sekä miten opettajien työhyvinvointi määrittää pedagogisen työn
laatua luokassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin työn imuun ja työstä palautumiseen
vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistui 54 ensimmäisen luokan opettajaa Keski-Suomesta syksyllä 2017 ja keväällä 2018. Opettajien työympäristön rakenteellisia tekijöitä ja
kokemuksia työssä jaksamisesta, työuupumuksesta, palautumisesta, työn imusta,
vuorovaikutustyylistä ja näihin yhteydessä olevia tekijöistä selvitettiin kyselylomakkeella.
Opettajien stressiä tutkittiin lisäksi fysiologisilla stressivasteilla (sylkinäytteistä mitattu
kortisolihormonitason vaihtelu). Pedagogisen työn laatua tarkasteltiin observoimalla
ohjaustyyliä (lapsilähtöinen, opettajajohtoinen ja lasten johtama) ja vuorovaikutuksen laatua
(tunnetuki, toiminnan organisointi ja ohjauksellinen tuki) sekä opettajan huomion
kiinnittymistä opetustilanteissa silmänliikekameran tallenteiden avulla.
Tulokset osoittivat, että kolmannes opettajista koki työssään stressiä melko paljon tai
paljon. Vaikka opettajat kokivat myös vahvaa työn imua, liian suuri työmäärä, tukea
tarvitsevien oppilaiden ohjaaminen ilman riittävää tukea, töiden kasautuminen ja
opetustehtävien ulkopuoliset työtehtävät kuormittivat heitä. Lisäksi opettajan heikommat
pystyvyysuskomukset olivat yhteydessä koettuun kuormittuneisuuteen. Koettuun työn imuun
taas olivat yhteydessä koulun resurssit, ilmapiiri ja johtajuus. Sylkinäytteistä mitattujen
kortisolitasojen analyysi osoitti matalan kortisolitason olevan yhteydessä opettajan vahvempiin
pystyvyysuskomuksiin. Työstä aiheutuvaa stressiä opettajat käsittelivät liikunnan ja erilaisten
harrastusten, kollegojen ja läheisten tuen sekä työn organisointiin liittyvien keinojen avulla.
Pedagogisen työn laatua tarkasteltaessa havaittiin lapsilähtöisen ohjaustyylin olevan
yhteydessä korkeampaan työn imuun ja opettajajohtoisemman taas matalampaan työn imuun.
Mitä vähemmän opettajat kokivat stressiä ja uupumusta, sitä enemmän opettajat arvioivat
osoittavansa oppilaille välittämistä ja arvostusta. Opettajan kokema stressi oli yhteydessä myös
luokkahuonevuorovaikutuksen laatuun: mitä enemmän opettaja koki stressiä, sitä heikompaa
oli tunnetuen, toiminnan organisoinnin ja ohjauksellisen tuen laatu luokassa. Työn imu taas oli
yhteydessä korkeampaan tunnetukeen ja toiminnan organisoinnin laatuun luokassa. Opettajan
kokema kyynistyneisyys ja matala ammatillinen itsetunto heikensivät
luokkahuonevuorovaikutuksen laatua. Tarkasteltaessa opettajan huomion kiinnittymistä
luokassa havaittiin sen myös olevan yhteydessä opettajan ammatilliseen itsetuntoon. Opettajat,
jotka kokivat ammatillisen itsetuntonsa heikommaksi, antoivat vähemmän huomiota
yksittäiselle oppilaalle ja jakoivat visuaalista huomiotaan kaikkien oppilaiden kesken.
Riittävät koulun resurssit, opettajien välinen yhteistyö ja esimiehen tuki sekä opettajan
pystyvyysuskomusten vahvistaminen ovat keskeisiä tekijöitä työn kuormituksen vähentämisen
ja työn imun lisäämisen kannalta. Koska opettajan kokema työhyvinvointi, ohjaustyyli ja
opettaja-oppilasvuorovaikutus ovat yhteydessä toisiinsa, suositellaan pedagogisen työn laadun
ja sitä kautta opettajan hyvinvoinnin tukemista luokkahuoneen vuorovaikutusta vahvistavan
intervention avulla.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-8324-6ISSN Hae Julkaisufoorumista
0782-3274Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Ohjausvuorovaikutuksen laatu ja esiopettajien työhyvinvointi : kontekstitekijöiden ja työstä palautumisen merkitys
Penttinen, Viola; Pakarinen, Eija; Lerkkanen, Marja-Kristiina (Suomen varhaiskasvatus ry, 2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä määrin ohjausvuorovaikutuksen laatu ja esiopettajien työhyvinvointi (koettu stressi ja työstä palautuminen) vaihtelevat suhteessa esiopetuksen kontekstitekijöihin eli ... -
Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom (TESSI)
Pakarinen, Eija; Lerkkanen, Marja-Kristiina (University of Jyväskylä, 2021)Opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus on keskeinen opetuksen laadun määrittäjä. Opettajan visuaalisen huomion kiinnittyminen säätelee vuorovaikutusta ja oppilaiden koulukokemuksia. Opettajan työhön liittyy monia ... -
Patterns of Teachers’ Occupational Well-Being During the COVID-19 Pandemic : Relations to Experiences of Exhaustion, Recovery, and Interactional Styles of Teaching
Pöysä, Sanni; Pakarinen, Eija; Lerkkanen, Marja-Kristiina (Frontiers Media SA, 2021)This study examined profiles of teachers’ occupational well-being during the COVID-19 pandemic. The data were collected from 279 Finnish primary school teachers during the spring of 2020. Four groups of teachers were ... -
Opettaja kiusattuna : peruskoulun opettajien kokemuksia vertaisrajat ylittävästä kiusaamisesta
Kauppi, Teemu (University of Jyväskylä, 2015) -
Opettaja-oppilasvuorovaikutuksen laadun yhteys oppilaiden psykososiaaliseen hyvinvointiin 1. ja 2. luokalla
Leppänen, Anni (2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettaja-oppilasvuorovaikutuksen laadun yhteyttä oppilaiden psykososiaaliseen hyvinvointiin alakoulun 1. ja 2. luokalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi, missä määrin ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.