Tutkimuksen tehtävänä on määritellä ihmisoikeusperustainen lastensuojelutyön lähestymistapa kontekstiin, jossa toimitaan maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa. Tutkimusaihetta lähestytään käytäntötutkimuksen orientaation kautta, hiljattain maahan muuttaneiden perheiden ja lasten kanssa työskentelevän lastensuojelun tiimin dialogisena tiedonmuodostuksen prosessina. Maisteritutkielman tekijä oli tutkimusprosessissa sekä tutkimuksen toteuttaja, että tutkimukseen osallistuja yhtenä lastensuojelutiimin työntekijöistä. Tutkimusprosessiin osallistui myös toinen, omaa tutkimustaan tekevä tutkija. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä Suomessa ei ole juuri ollenkaan sosiaalityön tutkimusta lastensuojelun työskentelystä maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa. Myös ihmisoikeusperustaisuus sosiaalityön tai lastensuojelutyön lähestymistapana on Suomessa harvinainen ja vähän tutkittu aihe.
Tutkimuksen viitekehyksenä toimii ihmisoikeusperustaisuus, jossa merkittävässä roolissa on YK:n ihmisoike
ussopimukset. Käytäntötutkimuksen orientaatioon perustuen tutkimuksessa pyritään yhteisen ymmärryksen rakentumisen kautta uuden tiedon tuottamiseen tutkittavasta aiheesta. Tutkimuksen aineisto koostuukin yhden lastensuojelun tiimin sekä tutkijoiden seitsemän fokusryhmätapaamisen aikana käydyistä keskusteluista. Tutkimusprosessi etenee fokusryhmäkeskusteluiden vaiheittaisen sisällönanalyysin, teemoittelun, keskusteluiden sekä teoreettisen tutkimustiedon perusteella tehtävän teemojen jatkokehittelyn kautta työn dialogiseen määrittelyyn ja käsitteellistämiseen ryhmässä.
Tutkimusprosessin tuloksena syntyi kolmitasoinen mallinnos, joka kuvaa maahanmuuttajataustaisen perheiden parissa tehtävän lastensuojelutyön ydinelementtejä ja niiden keskinäisiä suhteita. Työ perustuu YK:n ihmisoikeussopimuksiin, joka tuottaa viitekehyksen ytimeen tavoitteen lapsen edun toteutumisesta ihmisoikeutena. Tähän liittyy sekä juurisyihin perustuva tavoitteellinen muutostyö, että vastuuvelvollisten määrittely ja yhteistyö heidän välillään kuitenkin siten, että lapset ovat osallisia itseään koskevassa prosessissa. Viitekehyksen keskimmäisellä kehällä vaikuttavat työn kontekstin erityspiirteet, jotka syntyvät asiakasperheiden ylirajaisista perhesuhteista sekä elämisestä liminaalitilassa Suomessa. Tämä lastensuojelutyön konteksti vaikuttaa työn ytimen eli lapsi- ja perhekohtaisen työskentelyn lisäksi yhteistyöhön laajemman toimintaympäristön kanssa. Toimintaympäristössä tehdään verkostoyhteistyön lisäksi vaikuttamistyötä suhteessa järjestelmän eri toimijoihin ja tuetaan huoltajien osallisuutta lapsiaan koskevissa asioissa palvelujärjestelmässä ja yleisemmin viranomaisyhteistyössä. Tutkimusprosessin tuloksena syntynyt mallinnos on lastensuojelun lisäksi hyödynnettävissä soveltuvin osin kaikessa sosiaalityössä, jossa tehdään yhteistyötä hiljattain maahan muuttaneiden henkilöiden kanssa. Sama koskee muuta kuin maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa tehtävää lastensuojelutyötä.
...
