Keski-ikäisten henkilöiden arvojen yhteys ikäkokemukseen ja ihanneikään

Abstract

Ikäkokemus on ihmisen omakohtainen kokemus omasta iästä ja ikääntymisestä, johon sisältyy sekä yhteiskunnallinen että yksilöllinen taso. Ihanneiällä tarkoitetaan ikää, jonka ikäinen ihminen tahtoisi olla. Kummankin näistä nähdään edustavan asenteita omaa ikääntymistään kohti. Arvot ovat henkilökohtaisia uskomuksia, jotka ohjaavat yksilön toimintaa. Sekä asenteet että arvot ohjaavat yksilön havainnointia, muistia ja valintoja. Koska arvot johtavat toimintaa ja myönteisellä asenteella ikääntymistä kohti on havaittu monia suotuisia yhteyksiä yksilön terveyteen, on oleellista selvittää keski-ikää elävien ihmisten arvojen ja ikäkokemuksen ja ihanneiän välisiä yhteyksiä.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, ovatko keski-ikäisten henkilöiden arvot yhteydessä heidän ikäkokemukseensa ja ihanneikäänsä. Tutkimusaineistona käytettiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen vuonna 2009 kerättyjä tietoja (n = 271). Tutkittavien arvoja kartoitettiin Schwartz Value Survey -kyselyllä, ikäkokemusta Attitude Toward Own Aging- mittarilla ja ihanneikää avoimella kysymyksellä. Ikäkokemus muutettiin tässä tutkielmassa dikotomiseksi muuttujaksi (kielteinen–myönteinen) ja ihanneikä luokiteltiin myös kaksiluokkaiseksi (tyytymätön kalenteri-ikään–tyytyväinen kalenteri-ikään) muuttujaksi.

Tilastollisina menetelminä tutkielmassa käytettiin frekvenssijakaumia, ristiintaulukointia, Mann Whitneyn U-testiä, Kruskal Wallis -testiä, Spearmanin korrelaatiokerrointa, Fisherin Z-testiä ja binääristä logistista regressioanalyysia, joka oli tutkielman pääanalyysimenetelmä. Regressiomallia hyödyntämällä selvitettiin, mikä on todennäköisyys omata myönteinen ikäkokemus ja mikä on todennäköisyys olla tyytyväinen kalenteri-ikäänsä, kun selittävinä muuttujina ovat yhtäaikaisesti arvot, sukupuoli, koulutustaso ja ammattiasema.

Binääristen logististen regressioanalyysien perusteella suvaitsevaisuus (OR 1.73, 95% LV 1.05-2.87) lisäsi todennäköisyyttä myönteiseen ikäkokemukseen turvallisuuden (OR 0.28, 95% LV 0.13-0.63) laskiessa todennäköisyyttä siihen. Perinteet (OR 1.59, 95% LV 1.18-2.14) ja suoriutuminen (OR 1.31, 95% LV 1.03-1.67) nostivat todennäköisyyttä kalenteri-ikäänsä tyytyväisyyteen, kun taas turvallisuus (OR 0.60, 95% LV 0.42-0.85) laski todennäköisyyttä siihen. Tulokset toivat uutta tietoa arvojen, ikäkokemuksen ja ihanneiän välisiin yhteyksiin. Aihetta tulisi tutkia jatkossa pitkittäistutkimusasetelmalla syyseuraussuhteiden selvittämiseksi.

Personal experience of aging is a subjective experience of one’s own aging process which includes both societal and personal levels. Ideal age reflects the age that one desire to be. Both of these notions can depict attitude toward own aging. Values are personal beliefs that guide one’s action. Both beliefs and values have a role in controlling one’s perception, memory and choice making. Since personal values lead one’s action and a positive attitude toward aging is associated with multiple health benefits, it is relevant to examine associations between values, personal experience of aging and ideal age of midlife.

The aim of this study was to investigate possible associations between personal values, personal experience of aging and the notion of ideal age for middle-aged persons. The present study was based on the data collected in 2009 for the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (n = 271). Personal values of the participants were surveyed by the Schwartz Value Survey (SVS), personal experience of aging by the ”Attitude Toward Own Aging” scale and the ideal age through open-ended questionnaires. Personal experience of aging and ideal age were coded into dichotomic variables (negative–positive; discontent with own calendar age–content with own calendar age).

The statistical methods used in this study included frequency distribution, cross tabulation, the Mann–Whitney U test and the Kruskal Wallis test, Spearman’s correlation, Fisher’s Z-test and binary logistic regression analysis, which the main investigation was based on. The regression model was used to examine the odds of having a positive personal experience of aging, and to evaluate the odds of being content with own calendar age. Independent variables (personal values, gender, level of education and employment status) were simultaneously examined.

According to binary logistic regression analyses, tolerance increased the odds of having a positive personal experience of aging (OR 1.73, 95% CI 1.05-2.87), while security decreased the odds of having a positive personal experience of aging (OR 0.28, 95% CI 0.13-0.63). Both tradition (OR 1.59, 95% CI 1.18-2.14) and achievement (OR 1.31, 95% CI 1.03-1.67) increased the odds of being content with own calendar age, while security (OR 0.60, 95% CI 0.42-0.85) decreased the odds of being content with own calendar age. The results added new value regarding associations between personal values, personal experience of aging and the notion of ideal age. Longitudinal study design is needed for further research to examine potential causal relations.