Rinkinen, Siru Orvokki. Jalan alle kohdistuvat paineet, lihasaktiivisuusmallit ja kinemaattiset muuttujat kaksoisaxelin oppimisprosessin aikana. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 2002, 85 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää taitoluisteluhypyn, kaksoisaxelin, OppIInlSen aikana tapahtuvia muutoksia lihasaktiivisuusmalleissa, jalan alle kohdistuvissa paineissa ja kinemaattisissa muuttujissa sekä vertailla näitä muutoksia kaksoisaxelin mallisuorituksen muuttujiin. Koehenkilöinä oli neljä naisluistelijaa (ikä 15 - 18 v, pituus: 1,68 ± 0,06 m, massa: 56,0 ± 1,6 kg). Mallisuorituksen tehnyt luistelija oli 20-vuotias maajoukkuetason naisluistelija (1,63 m ja 53,1 kg). Koehenkilöt tekivät kaksoisaxeleita kuuden viikon välein ja harjoittelivat väliajan harjoitusohjelman mukaan. Hypyt kuvattiin pan & tilt high speed -videokameroilla, paineet ja lihasaktiivisuudet tallennettiin Paromed Datalogger -järjestelmällä. Lihasaktiivisuudet mitattiin vasemman jalan gastrocnemiuksesta
(GA), vastus lateraliksesta (VL), rectus femoriksesta (RF) ja gluteus maximuksesta (GM) sekä oikean jalan vastus lateraliksesta, rectus femoriksesta ja biceps femoriksesta (BF). 3 D -videoanalyysissä laskettiin ponnistushetken vertikaaliset ja horisontaaliset nopeudet, lähtökulmat, alimmat polvikulmat, ponnistushetken polvi- ja lonkkakulmat, sekä käsien ja jalkojen sulkemisajat. Kaksoisaxelin malli suoritus oli 33,2 cm korkea, vertikaalinen lähtönopeus oli 2,4 m/s ja horisontaalinen 3,9 m/s. Hypyn lähtökuima oli 31,3 astetta. Käsien sulkemiseen kului 0,12 s ja jalkojen sulkemiseen 0,19 s. Maksimipaine ponnistuksen aikana oli 46,9 N/cm2 ja se kohdistui päkiän mediaaliosaan. Ponnistavan jalan kaikki tutkitut lihakset olivat aktiivisia ponnistuksen aikana: GM:n aktiivisuudessa oli tauko juuri ennen ponnistusta sekä alastulohetkellä, myös VL:ssa oli tauko ennen ponnistusta. Kuuden viikon harjoittelun aikana koehenkilöiden hypyt muuttuivat hyvin yksilökohtaisesti. Hyppykorkeus kasvoi kahdella koehenkilöllä, pieneni kahdella. Kaikki hypyt olivat kuitenkin matalampia kuin mallisuoritus. Vertikaaliset ja horisontaaliset nopeudet kasvoivat ja lähtökulmat suurenivat. Käsien sulkemisajat kasvoivat kaikilla paitsi yhdellä koehenkilöllä, mutta olivat silti edelleen pienempiä kuin mallisuorituksessa. Jalkojen sulkemisajat olivat lähes samoja kuin kaksoisaxelin mallisuorituksessa. Paineet pienenivät tai pysyivät samoina ja alueellisia muutoksia tapahtui yksilöllisesti. Lihasaktiivisuusmalleissa muutokset olivat erittäin yksilöllisiä, mutta selkeimmin malli alkoi muistuttaa mallisuoritusta GM -lihaksessa. Tulokset olivat kaksoisaxelin malli suorituksen osalta melko yhteneviä aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Taidon oppimisen aikana paineet pienenivät, mutta olivat edelleen suurempia kuin mallisuorituksessa. Koehenkilöiden hyppyjen lähtönopeudet lisääntyivät aiempien tutkimusten tapaan ja lähtökulmat kasvoivat. Käsien sulkemisajat kasvoivat, mutta olivat kaikilla koehenkilöillä lyhyemmät kuin malli suorituksessa viitaten ehkä hypyn liian nopeaan sulkemiseen ja näin epäedullisempaan pyörimisasentoon. Lihasaktiivisuusmallit alkoivat muistuttaa mallisuoritusta lihasten käyttöjärjestyksessä eli ensin opittiin käyttämään gluteus maximus -lihasta ja viimeisenä gastrocnemiusta.
...
