Isähahmot 1970- ja 2010-lukujen suomalaisissa lasten kuvakirjoissa

Abstract

Isyyteen ja isiin kohdistunut tutkimus on ollut 2000-luvulla monipuolista, mutta lastenkirjallisuuden isähahmoista tutkimusta on tehty Suomessa ja kansainvälisesti melko vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia isätyyppejä löytyy 1970- ja 2010-lukujen lasten kuvakirjojen teksteistä sekä millaista mieheyttä isähahmot ilmentävät lasten kuvakirjojen kuvissa. Tutkimusaineisto koostui yhteensä yhdeksästä lasten kuvakirjasta, joista neljä oli 1970- ja viisi 2010-luvuilta. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja se pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Aineiston analyysi suoritettiin kahdessa eri vaiheessa: tekstien analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysia sekä aineistolähtöistä tyypittelyä ja kuvien analysointiin aineistolähtöistä, visuaalista sisällönanalyysia. Tekstianalyysin kautta muodostui seitsemän isätyyppiä, jotka ovat tunteikas isä, ansiotyöorientoitunut isä, kotityöorientoitunut isä, muuttuva isä, luotettava neuvojaisä, lapsen kanssa aktiivisesti aikaa viettävä isä sekä ihailtu isä. Kuva-analyysin kautta muodostui neljä pääluokkaa, jotka ovat ulkonäköön liittyvät tekijät, ilmeet ja eleet, yhdessä tekeminen ja toiminta yksin sekä läheisyys. Tulosten mukaan isähahmot osoittivat teksteissä vaihtelevasti erilaisia tunteita, tekivät kotitöitä eivätkä vastanneet pelkästään perheen elättämisestä. Isähahmoon myös luotettiin, hän oli muutoskykyinen, ihailtu sekä hän vietti aktiivisesti aikaa lastensa kanssa. Kuvien perusteella isähahmojen välittämä miehisyys oli moninaista, mutta kuvista oli löydettävissä kulttuurissamme miehisinä pidettyjä piirteitä. Isähahmojen tyypillisin ilme/ele oli onnellisuus ja lempeys, he viettivät enemmän aikaa lastensa kuin puolisonsa kanssa ja osoittivat myös läheisyyttä enemmän lastaan kuin puolisoaan kohtaan. Kuvissa isähahmojen suurin eroavaisuus oli se, että isähahmot kuvattiin vanhemman näköisiksi 1970-luvun kuin 2010-luvun kirjoissa. Muuten isähahmoissa ei ollut juurikaan eroa eri vuosikymmenten kirjoissa. Kokonaisuudessaan isähahmot kuvattiin lapsistaan välittäviksi, lämpimiksi miehiksi, jotka ovat pitkälti nykykulttuurin 2010-luvun isä- ja isyysihanteen mukaisia sitoutuneita isiä.