Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen, miten vapaaehtoisesti lapsettomat perustelevat lapsettomuuttaan, sekä sitä, mitä argumentoinnin tapoja ja retorisia keinoja he käyttävät keskustellessaan vapaaehtoisesta lapsettomuudesta.
Tutkimusaineistona toimii Vauva.fi-sivuston Vapaaehtoisesti lapseton, miksi ihmeessä? -niminen verkkokeskustelu,
jossa esiintyviä argumentoinnin tapoja ja retorisia keinoja erittelen argumentaatioanalyysin keinoin. Valitsin
tutkielmaani ne keskustelussa esiintyvät vastausviestit, joissa kirjoittajat vastaavat suoraan aloittajan
kysymykseen ”miksi et ole hankkinut lapsia?”. Olen huomioinut analyysissäni myös verkkokeskustelun aloitusviestin,
jonka kirjoittaja on perheellinen ihminen. Argumentaatiota ja argumentointitapoja tarkastelen Kakkuri-Knuuttilan ja
Halosen (1998), Siitosen ja Halosen (1997) sekä Pääkkösen ja Variksen (2000) näkemysten pohjalta, retorisia keinoja
ja verkkokeskustelua retorisena tilanteena Kakkuri-Knuuttilan (1998) näkemysten mukaan. Sovel
tavaa
kielentutkimusta tutkimusalana käsittelen muun muassa Dufvan, Aron, Sunin ja Salon (2011) sekä Sajavaaran (2000)
ja Lähteenmäen (2010) mukaan. Tutkielmassa huomioin argumentaation tiedon ja merkitysten rakentumisen kannalta
olennaisena diskursiivisena toimintana, joten hyödynnän myös diskurssintutkimusta tutkielmani teoreettisena
viitekehyksenä. Diskurssintutkimusta käsittelen Pietikäisen ja Mäntysen (2009 & 2019) sekä Fairclough’n (1992)
mukaan.
Verkkokeskustelun vastausviesteistä olen eritellyt seitsemän eri kategoriaa, joihin vastaajien perustelut voidaan jakaa.
Nämä ovat 1) raskaus ja synnytys eivät houkuta, 2) omat huonot kokemukset lapsuudesta, 3) halu nauttia vapaudesta ja
itselle mieluisista asioista , 4) ei vauvakuumetta tai kiinnostusta perhe-elämään 5) omiin persoonallisuuspiirteisiin
liittyvät perustelut, 6) työskentely lasten parissa riittää, sekä 7) yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät perustelut.
Vastaajat käyttävät miltei kaikissa kategorioissa ateoreettista vetoamista argumentoinnin keinoina, eli perustelevat
vapaaehtoista lapsettomuuttaan enemmän tunne- kuin järkipainotteisesti. Teoreettista vetoamista esiintyy lähinnä
viimeisen kategorian vastausviesteissä. Retorisista keinoista vastaajat hyödyntävät luettelemisen ja toiston lisäksi
erilaisia tyylikeinoja, kuten arkityylin ilmauksia sekä karkeaa ja alatyylistä kieltä. Huumoria tai sarkasmia ei
analysoiduissa viesteissä esiinny juuri lainkaan. Vastausviesteissä korostuu vapaaehtoisesti lapsettomien halu elää
vapaata ja impulsiivista elämää, jossa eletään omilla ehdoilla ja aikatauluilla. Raskaus, synnytys, lapset ja perhe-elämä
puolestaan näyttäytyvät vastauksissa epämiellyttävinä, raskaina ja jopa vastenmielisinä.
Vapaaehtoinen lapsettomuus on vahvasti yhteiskunnallinen aihe, joten argumentaatioanalyysini sijoittuu sekä
soveltavan kielentutkimuksen että yhteiskuntatieteen kentille. Vapaaehtoista lapsettomuutta ei ole soveltavan
kielentutkimuksen alalla aikaisemmin juurikaan tutkittu, joten tutkielman aihe on yhteiskunnallisesta näkökulmasta
katsoen ajankohtainen ja tutkimusalan huomioiden tuore.
...
