dc.contributor.advisor | Tuominen, Miira | |
dc.contributor.author | Holma, Maija | |
dc.date.accessioned | 2020-07-08T09:43:16Z | |
dc.date.available | 2020-07-08T09:43:16Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71105 | |
dc.description.abstract | Käsittelen pro gradu -työssäni aineen käsitettä Aristoteleen filosofiassa, erityisesti teoksissa Fysiikka, Syntymisiestä ja häviämisestä, Taivaasta ja Metafysiikka. Tutkielmassani nousee esiin seuraavanlaisia kysymyksiä: Millainen rooli aineella on Aristoteleen filosofiassa? Mitä aine Aristoteleen mukaan on? Olettiko Aristoteles ensimmäisen aineen siinä mielessä kuin se on vakiintunut osaksi aristoteelista käsitteistöä? Missä määrin ainetta voidaan tutkia käsitteellisesti?
Mielessäni on erityisesti ollut aineksisuuden käsite, jolla tähtään käsinkosketeltavaan, aistittavaan aineeseen. Aristoteleen ainekäsitystä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa kysytään toisinaan, mihin katosi stuffiness, aineellisuus tai aineksisuus, onko menty liian abstraktille tasolle? 1950-luvulta lähtien on keskusteltu paljon ensimmäisen aineen käsitteestä ja siitä, olettiko Aristoteles sellaista. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että ensimmäisen aineen oletuksen kieltäminenkään ei riitä, jos halutaan löytää käsitys aineesta aineksena käsinkosketeltavan aineen merkityksessä. Aine näyttäytyy abstraktina selitysperiaatteena riippumatta siitä, oletetaanko ensimmäistä ainetta vai ei. Lopuksi esitän, että Aristoteleen ratkaisu aineen tutkimisen metodiin löytyykin luonnontieteestä: kun aineeseen ei pääse käsiksi ajatuksen voimalla, Aristoteles ottaa tutkimuksen kohteeksi todelliset, konkreettiset tapaukset, käsinkosketeltavan aineen esiintymät, biologiset luonnonoliot. | fi |
dc.format.extent | 96 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | hylomorfismi; Aristoteles | |
dc.title | Aineeton aine : Aristoteleen käsitys aineesta | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202007085277 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Filosofia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Philosophy | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.contributor.oppiainekoodi | 201 | |
dc.subject.yso | substraatti (filosofia) | |
dc.subject.yso | metafysiikka | |
dc.subject.yso | fysiikka | |
dc.subject.yso | aine | |
dc.subject.yso | substanssi | |
dc.subject.yso | luonto | |