CLASS-havainnointimittarin kehittäminen liikuntatunnilla tapahtuvan vuorovaikutuksen arvioimiseen

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää havainnointimittari liikuntatunnilla tapahtuvan vuorovaikutuksen arvioimiseen systemaattisen Classroom Assessment Scoring System (CLASS) -havainnointijärjestelmän pohjalta. CLASS-menetelmän teoreettinen viitekehys on Teaching Through Interactions (TTI), joka jakaa opetustilanteen aikaisen vuorovaikutuksen kolmeen osa-alueeseen: opettajan tarjoamaan emotionaaliseen tukeen, ohjeukselliseen tukeen sekä opetuksen organisointiin. CLASS-menetelmä on paljon tutkittu ja luotettavaksi todettu menetelmä vuorovaikutuksen arvioimiseen mutta se on kehitetty pääosin luokkahuoneopetuksen havainnointiin. Tämän tutkimuksen tuotoksena syntynyt CLASS-liikunta -havainnointimittari kehitettiin erityisesti liikunnanopetusympäristössä tapahtuvan opetuksen observoimiseen.

Tutkimus koostuu CLASS-liikunta -havainnointimittarin kehittämisestä sekä havainnointimittarin luotettavuuden tutkimisesta. Havainnointimittari kehitettiin neljän hengen tutkimusryhmällä. Tutkimusaineisto kerättiin seitsemältä yläkoulun liikuntatunnilta. Havainnointilomakkeen täyttivät tunnin opettaja sekä tuntia seuranneet asiantuntijaryhmän jäsenet ja muut observoijat. Yhteensä mittarin avulla tehtyjä tuntihavaintoja kertyi 46. Oppitunneille osallistuneet oppilaat (n=106) täyttivät tunnin lopussa oppilaskyselyn tunnin vuorovaikutuksesta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistic version 24 -ohjelmistolla. Lomakkeiden havaintojen yhdenmukaisuutta vertailtiin sekä eri havainnoitsijaryhmien, että aikuisten ja lasten välillä mittarin kolmella osa-alueella. Analyysimenetelminä käytettiin reliabiliteettianalyysia, yksisuuntaista varianssianalyysia sekä T-testiä. Varianssianalyysin tuloksia tarkasteltiin Kruskall Wallis- sekä Tukey HSD -testeillä.

Havainnoitsijaryhmien tekemien havaintojen Cronbachin Alfa -kertoimet olivat emotionaalisen tuen osa-alueella .88, organisoinnin osa-alueella .84 ja ohjauksellisen tuen osa-alueella .65. Oppilaiden havaintojen Cronbachin Alfa -kertoimet vastaaville osa-alueille olivat .77, .71 sekä .78. Havainnoitsijaryhmien tekemät havainnot eivät poikenneet millään osa-alueella toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Sen sijaan oppilaiden ja havainnoitsijaryhmien välisiä havaintoja verratessa tilastollisesi merkitseviä eroja todettiin organisoinnin sekä ohjauksellisen tuen osa-alueilla.

Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin sekä luodun havainnointimittarin että oppilaille tarkoitetun kyselyn olevan luotettavia tässä tutkimuksessa kerätyllä aineistolla. Näin ollen voidaan todeta mittarin olevan käyttökelpoinen työkalu liikunnanopetuksessa tapahtuvan vuorovaikutuksen havainnoimiseen. Tämän tutkimuksen pienestä aineistosta johtuen havainnointimittarin luotettavuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimuksia suuremmalla aineistolla.

The aim of this study was to develop an observation tool for assessing the interaction of a physical education class based on an observational instrument called the Classroom Assessment Scoring System. The theoretical frame of the CLASS is called Teaching Through Interactions and it divides the interaction of a teaching situation into three domains: emotional support, instructional support and classroom organization. Various studies have shown that the CLASS can be used to reliably assess the interactions during a teaching event, but the CLASS is designed to be used mostly in a usual classroom-setting. The CLASS-PE -observation tool that was created during this study is designed specifically for PE-class use.

This study consists of two research problems: developing the CLASS-PE -observation tool and testing the reliability of the created tool. The observation tool was developed with a research group of four persons. The data was collected from seven high school PE-lessons. The observation form was filled by the teacher, the study group and others observing the lessons. The total amount of observations from the lessons was 46. Students taking part in the lessons (n=106) filled out a questionnary about the interaction after each lesson. The final data was analyzed with the IBM SPSS Statistic version 24 -program. Inter-rater agreements were compared both between the different observer groups and between observers and students and in all three domains of the tool. The methods consist of reliability analysis, one-way analysis of variance and T test. The results of the analysis of variance were re-analyzed with Kruskall-Wallis and Tukey HSD.

Cronbach’s Alphas for the observations made by the observers for the emotional support-domain was .88, organization-domain .84 and instructional support domain .65. Cronbach’s Alphas for the observations made by the students for the same domains were .77, .71 and .78. The inter-rater agreements for the observations made by the observators did not differ statistically significantly on any of the domains. However when comparing the observations between the observers and the students there was a statistically significant difference on two of the domains (organization and instructional support).

The conclusion of this study is that the created observation tool and the questionnaire are reliable using this data. Thus both of them can be used for assessing the interaction of a physical education lesson. The reliability of the observation tool should still be researched with a bigger data.