The Question of Biological Existence in Merleau-Ponty’s Phenomenology of Perception

Abstract

Maurice Merleau-Ponty’s (1908–1961) main philosophical work, Phenomenology of Perception, is known for its detailed argument for the claim that perception, the locus of evidence and truth, is embodied. A central part of the argument is the analysis of the anonymous bodily life at the basis of perception. An important but less noted claim endorsed by Merleau-Ponty in his analysis of the infrastructure of perception is that perception rests upon instinctive operations of the perceiver’s body. The thesis uncovers Merleau-Ponty’s thinking of the instinctive groundlayer of perceptual experiencing. It takes as the leading clue the term biological existence by which Merleau-Ponty refers to the instinctive operations of the body in Phenomenology of Perception. The thesis shows that even if the term has a scientific connotation, Merleau-Ponty’s purpose is not to argue that a life scientific conception of the body would reveal the ground of perception. Instead, scientific descriptions of the body, notably the ethological characterization of instinctive behavior, will ultimately provide means for delimiting and describing a primitive mode of intentional lived experiencing. The thesis consists of seven chapters. Chapter 1 is an explication of the philosophical context of Merleau-Ponty’s early works, The Structure of Behavior and Phenomenology of Perception, and an explication of Merleau-Ponty’s understanding of the basic tenets of phenomenology. Chapters 2 and 3 sort out Merleau- Ponty’s phenomenological interpretation of the scientific studies of behavior, his conception of the organism, and the primitive behaviors of instinct and reflex. Chapters 4, 5, 6 and 7 elaborate a variety of aspects of instinctive experiencing in Merleau-Ponty’s phenomenology of perception. The work explicates and discusses the instinctive mode of temporality, motor intentionality, affectivity and sensibility, and it shows that a coherent line of thought is opened up by the question of biological existence in Merleau-Ponty’s Phenomenology of Perception. Keywords: Merleau-Ponty, perception, instinct

Maurice Merleau-Pontyn (1908–1961) pääteos, Phénoménologie de la Perception, tunnetaan perusteellisesta argumentistaan, jonka mukaan havaitseminen on paitsi tiedon ja totuuden kannalta olennainen, myös luonteeltaan ruumiillinen kokemisen muoto. Tärkeä osa Merleau-Pontyn argumenttia on havaintokokemuksen pohjarakenteen ja havainnon perustalla olevan anonyymin ruumiinelämän analyysi. Merleau-Ponty-tutkimuksessa on jäänyt vähäisemmälle huomiolle Merleau-Pontyn esittämä anonyymia ruumiinelämää koskeva väite, jonka mukaan havainto rakentuu osin havaitsijan ruumiin vaistonvaraisista toiminnoista. Väitöskirja selvittää Merleau-Pontyn teorian vaistonvaraisesta kokemuksesta, joka on yksi havaitsemisen perusedellytys. Työn avainkäsite on biologinen eksistenssi, jonka avulla Merleau-Ponty Phénoménologie de la Perception -teoksessa viittaa ruumiin vaistonvaraisiin toimintoihin. Väitöskirja osoittaa, että käsitteen tieteellisestä konnotaatiosta huolimatta Merleau-Ponty ei argumentoi, että havainnon pohjarakenteen selvityksessä tulisi nojautua viime kädessä biologiatieteen tarjoamiin selityksiin ihmisen ruumiista. Sen sijaan elävien olentojen käyttäytymistieteelliset kuvaukset, erityisesti vaistomaisen käyttäytymisen luonnehdinta, tarjoavat viime kädessä keinon määrittää ja kuvailla primitiivistä intentionaalista elettyä kokemusta. Väitöskirjassa on seitsemän lukua. Ensimmäinen luku eksplikoi Merleau- Pontyn varhaisteosten, La Structure du Comportement ja Phénoménologie de la Perception filosofisen kontekstin sekä Merleau-Pontyn käsityksen fenomenologian lähtökohdista. Luvut 2 ja 3 selvittävät Merleau-Pontyn fenomenologisia tulkintoja etologiasta, organismista sekä vaistoista ja reflekseistä. Luvut 4, 5, 6 ja 7 käsittelevät yksityiskohtaisesti vaistonvaraisen kokemisen eri puolia Merleau-Pontyn havainnonfenomenologiassa. Työssä selvitetään, mitä ovat vaistonvarainen ajallisuus, liikeintentionaalisuus, affektiivisuus ja aistimellisuus. Väitöskirja näyttää, että biologisen eksistenssin kysymyksen ympärille muodostuu yhtenäinen ajatuskulku Phénoménologie de la Perception -teoksessa. Avainsanat: Merleau-Ponty, havaitseminen, vaisto