The Future-oriented Hopes and Goals of Dual Career Athletes at Different Stages of High School

Abstract

Yksi identiteetin muodostumisen avainprosesseista on se, miten yksilö näkee tulevaisuutensa. Tulevaisuuteen suuntautuminen on erityisen tärkeää nuoruudessa, sillä nuoruudessa tehdyt päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi myöhempään aikuiselämään (Fonseca ym., 2019). Koska suurin osa nuorista ei saa urheilusta itselleen ammattia ja ammattiurheilu-urat ovat suhteellisen lyhyitä, on tärkeää, että nuoret urheilijat ajattelevat ja suunnittelevat tulevaisuuttaan myös muilla elämän osa-alueilla (Ryba ym., 2016). Tämän pitkittäistutkimuksen päätavoite oli tutkia urheilulukiolaisten tulevaisuuteen suuntautuneita toiveita ja tavoitteita urheilulukion alussa ja lopussa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia mahdollisia sukupuolieroja näissä tulevaisuuteen suuntautuneissa toiveissa ja tavoitteissa. Tutkimukseen osallistui urheilulukion ensimmäisen vuoden syksyllä 391 urheilulukiolaista (51 % tyttöjä) ja urheilulukion kolmannen vuoden keväällä 390 urheilulukiolaista (50 % tyttöjä). Tutkimukseen osallistuneet täyttivät molemmilla mittauskerroilla kyselylomakkeen, johon sisältyi yksi tulevaisuuteen suuntautuneita toiveita ja tavoitteita kartoittava avoin kysymys. Tähän kysymykseen vastasi ensimmäisen vuoden syksyllä 381 urheilulukiolaista (51 % tyttöjä) ja kolmannen keväällä 351 urheilulukiolaista (56 % tyttöjä). Teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä urheilulukiolaisten vastauksista tunnistettiin 11 eri tavoitekategoriaa, joihin sisältyi yhteensä 49 alakategoriaa. Tulevaisuuteen suuntautuneiden toiveiden ja tavoitteiden muutosta ajassa ja sukupuolieroja tutkittiin käyttämällä ”N-1” Khiin neliö-testiä. Tämä tutkimus osoitti, että urheilulukiolaisilla on eniten urheiluun liittyviä toiveita ja tavoitteita sekä urheilulukion alussa että lopussa. Vaikka urheiluun, koulutukseen ja ammattiin/työhön liittyvät toiveet ja tavoitteet olivat kaikkein yleisimpiä, vain 51 % urheilulukiolaisista urheilulukion alussa ja 27 % urheilulukiolaisista urheilulukion lopussa mainitsi kaksoisuran, eli toiveita ja tavoitteita liittyen sekä urheiluun että koulutukseen tai ammattiin/työhön, vastauksissaan. Naiset raportoivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän toiveita ja tavoitteita liittyen koulutukseen ja kaksoisuraan, sekä tilastollisesti merkitsevästi vähemmän toiveita ja tavoitteita liittyen urheiluun. Lisäksi miehet raportoivat tilastollisesti merkitsevästi useammin, etteivät tiedä tulevaisuuden toiveita ja tavoitteitaan. Tutkimuksen tulosten perusteella tarvitaan lisää tutkimusta urheilulukiolaisten tulevaisuuteen suuntautuneista toiveista ja tavoitteista, jotta voitaisiin paremmin tukea kestäviä kaksoisurapolkuja.

One of the key processes of identity formation is how individuals see their future. Future orientation is particularly important during adolescence, as the decisions made during adolescence crucially influence later adult life (Fonseca et al., 2019). As most young athletes do not end up making a living on sports and professional athletic careers are relatively short, it is important for adolescent athletes to think about and plan their future outside of sports as well (Ryba et al., 2016). The objective of the current longitudinal study was to examine what kind of future-oriented hopes and goals do adolescent dual career athletes have at the beginning and the end of high school. In addition, this study examined the gender differences in these hopes and goals. In the autumn of the first year of high school the sample consisted of 391 dual career athletes (51% females) and in the spring of the third year of high school the sample consisted of 390 dual career athletes (50% females). The participants filled in a questionnaire at both measurement points. This questionnaire included one open-ended question about future hopes and goals. This question was answered by 381 dual career athletes (51% females) in the autumn of the first year and 351 dual career athletes (56% females) in the spring of the third year. Eleven different goal categories consisting of altogether 49 subcategories were identified using directed content analysis. Changes across time and gender differences in these future-oriented hopes and goals were examined using the ”N-1” Chi-squared test. The results showed that sport-related hopes and goals were reported the most at both the beginning and the end of high school. Although goals related to sports, education and profession/work were reported the most frequently, only 51% of the dual career athletes at the beginning of high school and 27% of the dual career athletes at the end of high school mentioned a dual career, i.e. goals in both sport and education or profession/work, in their future hopes and goals. The female participants reported statistically significantly more hopes and goals related to education and a dual career, and statistically significantly less hopes and goals related to sport. In addition, male participants reported statistically significantly more often not knowing their future hopes and goals. Based on these results, further research on the future-oriented goals of young dual career athletes is needed in order to better support sustainable dual career pathways.