Liikkumispaikoissa käyntien useuden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ikääntyneillä henkilöillä

Abstract

Fyysisestä aktiivisuudesta on merkittävää hyötyä ikääntyneiden henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta sekä monien sairauksien ennaltaehkäisyssä. Ikääntyneiden henkilöiden suosituin liikuntamuoto on kävely, ja he liikkuvat useimmiten kotinsa lähiympäristössä. Toimintakyvyn heikentyessä kodin lähiympäristön merkitys kasvaa entisestään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten usein ikääntyneet naiset ja miehet käyvät erilaisissa liikkumispaikoissa. Lisäksi selvitetään, miten erilaissa liikkumispaikoissa käyntien useus on yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen ikääntyneillä naisilla ja miehillä. Tutkimuksen aineistona on käytetty AGNES (Aktiivisuuden, terveyden ja toimintakyvyn yhteys hyvinvointiin vanhuudessa) -tutkimuksen aineistoa, joka on kerätty vuosina 2017-2018. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat 75-, 80- ja 85-vuotiaat jyväskyläläiset ikääntyneet henkilöt. Tähän tutkimukseen on otettu mukaan henkilöt, jotka osallistuivat fyysisen aktiivisuuden mittaukseen kiihtyvyysmittarilla ja ympäristökyselyyn (n=482). Osallistujista oli naisia 288 ja miehiä 194. Tässä tutkimuksessa fyysistä aktiivisuutta arvioitiin kiihtyvyysmittarin avulla ja liikkumispaikoissa käyntien useutta selvitettiin kyselyllä internet-pohjaisessa osallistavassa paikkatietojärjestelmässä (PPGIS). Liikkumispaikkoja olivat 1) sisäliikuntapaikat, 2) ulkoliikuntapaikat, 3) lähiympäristön kohteet, jotka houkuttelivat ulkona liikkumiseen, 4) lähiympäristön ulkopuolella olevat kohteet, jotka houkuttelivat ulkona liikkumiseen ja 5) arkiliikuntakohteet aktiivisella kulkutavalla kuljettuna. Analyysimenetelminä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia ja kovarianssianalyysia. Miehet ja naiset analysoitiin erikseen. Taustamuuttujina huomioitiin ikä, koulutus, itsearvioitu terveys ja sosiaalinen tuki. Tuloksista selvisi, että ikääntyneet naiset ja miehet kävivät saman verran sisä- ja ulkoliikuntapaikoissa sekä lähiympäristön ja lähiympäristön ulkopuolella olevissa kohteissa, jotka houkuttelivat ulkona liikkumiseen. Naiset kävivät miehiä useammin arkiliikuntakohteissa aktiivisella kulkutavalla (p<0.001). Fyysinen aktiivisuus oli sitä korkeampi, mitä useammin naiset kävivät ulkoliikuntapaikoissa (p<0.001). Lähiympäristön kohteissa toistuvasti ja kerran tai harvemmin käyneet naiset olivat fyysisesti aktiivisempia kuin naiset, jotka eivät raportoineet lähikohteita lainkaan (p=0.011). Toistuvasti arkiliikuntakohteissa aktiivisella kulkutavalla käyneet naiset, olivat fyysisesti aktiivisempia kuin naiset, jotka eivät raportoineet arkiliikuntakohteita lainkaan (p<0.001). Sisäliikuntapaikoissa toistuvasti käyneet miehet olivat fyysisesti aktiivisempia kuin sisäliikuntapaikoissa kerran tai harvemmin käyneet miehet (p=0.013). Toistuvasti ja vain kerran arkiliikuntakohteissa aktiivisella kulkutavalla käyneet miehet olivat fyysisesti aktiivisempia kuin miehet, jotka eivät raportoineet arkiliikuntakohteita lainkaan (p=0.001). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ulkoliikuntapaikat, arkiliikuntakohteet ja lähiympäristön kohteet, jotka houkuttelevat ulkona liikkumiseen ovat ikääntyneiden naisten ja miesten useimmin käyttämiä liikkumispaikkoja. Fyysinen aktiivisuus erosi ulkoliikuntapaikoissa, lähiympäristön kohteissa ja arkiliikuntakohteissa käyntien useuden mukaan naisilla. Miehillä fyysinen aktiivisuus erosi sisäliikuntapaikoissa ja arkiliikuntakohteissa käyntien useuden mukaan. Ikääntyneen väestön fyysistä aktiivisuutta voidaan tukea erilaisilla liikkumispaikoilla ympäristössä, missä ikääntyneet henkilöt voivat liikkua erityisesti kävellen.

Physical activity has significant benefits for the well-being and the health of older people and for prevention of many diseases. The most popular exercise among the older people is walking and they mostly move in the surroundings of their home. When functioning decreases the meaning of home surroundings becomes even more important. The purpose of this thesis was to study how often aged women and men are visiting in different physical activity destinations. In addition, it is examined how the frequency of visiting different physical activity destinations is related to aged women’s and men’s physical activity. The data from the AGNES (Active aging – resilience and external support as modifiers of the disablement outcome) research, which was collected in 2017-2018, was used in this study. Target group of the study were 75-, 80- and 85-year-old people from Jyväskylä. This research includes individuals who participated in both the physical activity monitoring and the environmental survey (n=482). Of the participants, 288 were women and 194 were men. In this study, physical activity was measured with an accelerometer and the data on the frequency of visiting physical activity destinations were collected using an internet-based Public Participation Geographic Information System (PPGIS) questionnaire. The physical activity destinations were 1) indoor sports facilities, 2) outdoor sports facilities, 3) other destinations motivating older people to move outdoors in the neighbourhood, 4) other destinations motivating older people to move outdoors beyond the neighbourhood, and 5) everyday physical activity destinations, where older people visited by active mode of transportation. One-way analysis of variance and analysis of covariance were used as an analytical method. Men and women were analysed separately. Age, education, self-rated health, and social support were considered as background variables. The results showed that older women and men visited to a similar extent indoor and outdoor sport facilities as well as other destinations motivating older people to move outdoors in the neighbourhood or beyond. Women visited the everyday physical activity destinations more often than men by active mode of transportation (p<0.001). Physical activity was higher the more often women visited outdoor sport facilities (p<0.001). Women who visited nearby neighbourhood destinations repeatedly and once or less were more physically active than women who did not visit nearby destinations (p=0-011). Women who visited repeatedly everyday physical activity destinations by active mode of transportation were more physically active than women who did not report any destinations (p<0.001). Men who visited repeatedly indoor facilities were physically more active than men who visited indoor facilities once or less (p=0.013). Men who visited repeatedly and only once the everyday physical activity destinations by active mode of transportation were physically more active than men who did not report any destinations (p=0.001). As conclusion, outdoor sport facilities, everyday physical activity destinations and nearby destinations in the neighbourhood motivating older people to move outdoors are the most used physical activity destinations for both older women and men. Physical activity differs by the frequency of visiting outdoor sport facilities, nearby destinations in the neighbourhood and the everyday physical activity destinations in women. In men physical activity differed by the frequency of visiting indoor sport facilities and the everyday physical activity destinations in men. The physical activity level of aged population can be supported by different physical activity destinations in the environment where aged people can especially walk.