Show simple item record

dc.contributor.advisorNiemi-Pynttäri, Risto
dc.contributor.authorKnuuttila, Sanna-Leena
dc.date.accessioned2020-06-22T09:38:31Z
dc.date.available2020-06-22T09:38:31Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70096
dc.description.abstractTutkielmani sisältää sekä teoreettisen että luovan osuuden. Tutkimuksessa tarkastelen kahta selkokielistä tekstiä: Pertti Rajalan tietokirjaa JATKOSOTA – Jatkosodan arkea selkosuomeksi (2015) ja kirjoittamaani selkoromaanin käsikirjoitusta, Annan tarina (työnimi) (2020). Tämän tutkimuksen johdannossa on tekstiosio, joka on selkomukautettu tutkimusaineistoa käsittelevästä luvusta. Tutkimusaineiston avulla pyrin selvittämään, miten ja millaisilla keinoilla kirjoitettu selkokieli pyrkii vakuuttamaan selkolukijan niin, että tämä samastuu tekstiin. Aineistoista nostettujen tekstiesimerkkien kautta havainnollistan, millaisin selkokielen mahdollistamin valinnoin ja keinoin lukijaa pyritään vakuuttamaan, kun sotahistoriaan pohjautuvassa tekstissä luodaan suomalaisen miehen ja naisen sankaruuden kuvaa. Tutkimuksessa tarkastelen tutkimusaineistoja selkokirjoittamisen ohjeistusten, Aristoteleen luomien kuulijan vakuuttamiseen liittyvien käsitteiden (ethos, pathos, logos) sekä Kenneth Burken uuden retoriikan teorian identifikaation (samastaminen) kautta. Tutkimuksessa havaitsin, että tutkimusaineistossa oli pyritty vakuuttamaan selkolukijaa käsittelemällä aiheita konkreettisesti niin ajan, paikan kuin toimijoidenkin suhteen, mutta myös tunnettujen asioiden ja käsitteiden kautta. Lisäksi sisällysluetteloiden avulla selkolukijaa autettiin hahmottamaan tekstien rakennetta sekä etenemistä. Myös hankalina pidettäviä sanoja oli selitetty lukijalle. Tutkimusaineistossa selkolukijan luottamusta kirjoittajaan (ethos) rakennettiin muun muassa teoksen takakansitekstillä. Tunteita (pathos) oli pyritty herättämään minäkertojan kautta ja erilaisilla argumentoinneilla (logos), kuten asioiden toistolla, sekä auktoriteettiin vetoamalla pyrittiin lisäämään lukijan vakuuttumista esitetystä. Selkolukijan esitettyyn samastamista (identifikaatio) oli pyritty helpottamaan muun muassa käyttämällä henkilöhahmoista yleisnimiä (äiti, isä) sekä henkilöhahmojen tunteita esittämällä. Erottautumista kuvatiin tutkimusaineistossa kahden vastavoiman välisenä kamppailuna.fi
dc.format.extent84
dc.language.isofi
dc.titleVaikuttavaa ja samastuttavaa sotahistoriaa : selkokielisen romaanin kirjoittaminen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006224298
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineKirjoittaminenfi
dc.contributor.oppiaineCreative writingen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi3041
dc.subject.ysokirjoittaminen
dc.subject.ysolukeminen
dc.subject.ysoselkokieli
dc.subject.ysoselkokirjat
dc.subject.ysojatkosota
dc.subject.ysoretoriikka
dc.subject.ysoluova kirjoittaminen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record