Vaikuttavaa ja samastuttavaa sotahistoriaa : selkokielisen romaanin kirjoittaminen

Abstract

Tutkielmani sisältää sekä teoreettisen että luovan osuuden. Tutkimuksessa tarkastelen kahta selkokielistä tekstiä: Pertti Rajalan tietokirjaa JATKOSOTA – Jatkosodan arkea selkosuomeksi (2015) ja kirjoittamaani selkoromaanin käsikirjoitusta, Annan tarina (työnimi) (2020). Tämän tutkimuksen johdannossa on tekstiosio, joka on selkomukautettu tutkimusaineistoa käsittelevästä luvusta. Tutkimusaineiston avulla pyrin selvittämään, miten ja millaisilla keinoilla kirjoitettu selkokieli pyrkii vakuuttamaan selkolukijan niin, että tämä samastuu tekstiin. Aineistoista nostettujen tekstiesimerkkien kautta havainnollistan, millaisin selkokielen mahdollistamin valinnoin ja keinoin lukijaa pyritään vakuuttamaan, kun sotahistoriaan pohjautuvassa tekstissä luodaan suomalaisen miehen ja naisen sankaruuden kuvaa. Tutkimuksessa tarkastelen tutkimusaineistoja selkokirjoittamisen ohjeistusten, Aristoteleen luomien kuulijan vakuuttamiseen liittyvien käsitteiden (ethos, pathos, logos) sekä Kenneth Burken uuden retoriikan teorian identifikaation (samastaminen) kautta. Tutkimuksessa havaitsin, että tutkimusaineistossa oli pyritty vakuuttamaan selkolukijaa käsittelemällä aiheita konkreettisesti niin ajan, paikan kuin toimijoidenkin suhteen, mutta myös tunnettujen asioiden ja käsitteiden kautta. Lisäksi sisällysluetteloiden avulla selkolukijaa autettiin hahmottamaan tekstien rakennetta sekä etenemistä. Myös hankalina pidettäviä sanoja oli selitetty lukijalle. Tutkimusaineistossa selkolukijan luottamusta kirjoittajaan (ethos) rakennettiin muun muassa teoksen takakansitekstillä. Tunteita (pathos) oli pyritty herättämään minäkertojan kautta ja erilaisilla argumentoinneilla (logos), kuten asioiden toistolla, sekä auktoriteettiin vetoamalla pyrittiin lisäämään lukijan vakuuttumista esitetystä. Selkolukijan esitettyyn samastamista (identifikaatio) oli pyritty helpottamaan muun muassa käyttämällä henkilöhahmoista yleisnimiä (äiti, isä) sekä henkilöhahmojen tunteita esittämällä. Erottautumista kuvatiin tutkimusaineistossa kahden vastavoiman välisenä kamppailuna.