Show simple item record

dc.contributor.advisorRintala, Harri
dc.contributor.authorKarttunen, Taia
dc.date.accessioned2020-06-22T07:38:33Z
dc.date.available2020-06-22T07:38:33Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70076
dc.description.abstractTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää murrosikäisten tyttöjen ajatuksia ja kokemuksia sosiaalisen median ja kehonkuvan yhteydestä. Päädyin tarkastelemaan ilmiötä neljän tutkimuskysymyksen kautta. Ensin selvitin haastateltujen motiiveja ja tapoja käyttää sosiaalista mediaa. Toisena tutkin, millaisia vertaisryhmäilmiöitä sosiaalisessa mediassa ilmeni. Kolmantena pyrin selvittämään, miten haastateltujen kehonkuva oli muodostunut. Lopuksi tutkin mahdollisia yhteyksiä sosiaalisen median ja kehonkuvan välillä. Suomessa ei ole tutkittu aihetta aikaisemmin, joten se tuotti uutta tietoa liikuntakasvatuksen tieteenalalle. Tavoitteena oli, että tuloksia voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden liikuntakasvatuksessa. Toteutin tutkimuksen laadullisena tutkimuksena käyttäen tutkimusmetodina fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta, sillä pyrkimyksenäni oli ymmärtää nuorten kokemuksia. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastatteluja, joihin osallistui seitsemän 13–15 -vuotiasta tyttöä keskisuomalaisesta yläkoulusta. Tutkimusaineistoni muodostui teemahaastatteluista, joiden kesto vaihteli 34 minuutista 59 minuuttiin. Haastatteluaineistoa kertyi yhteensä 307 minuuttia, joka muodosti litteroitua aineistoa yhteensä 58 sivua Word -tiedostoina (fontti Times New Roman, fonttikoko 12, riviväli 1). Analysoin aineiston käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Nuoret olivat aktiivisia ja tietoisia sosiaalisen median käyttäjiä. Sosiaalisten suhteiden hoitaminen oli heille yleisin motiivi käyttää sosiaalista mediaa. Nuoren luoman profiilin sisältö sosiaalisessa mediassa keskittyi esittämään joko nuorta itseään tai hänen kiinnostuksen kohdettaan. Nuoret kokivat sosiaalisen median luovan ulkonäköihanteita ja aiheuttavan paineita näyttää tietynlaiselta. Oman ulkonäön esittämiseen suhtauduttiin luonnollisena osana sosiaalisen median maailmaa, vaikka sekä oman, että muiden julkaiseman sisällön koettiin olevan osittain epäaitoa. Nuorten kehonkuva rakentui vuorovaikutussuhteessa omien ajatusten ja tunteiden sekä sosiaalisen ympäristön välillä, jossa toiminnallinen suhde kehoon näyttäytyi positiivista kehonkuvaa rakentavana tekijänä. Sosiaalista mediaa tarkasteltiin osana nuoren sosiaalista ympäristöä. Hyvä itsetunto, monilukutaito ja tietoisuus sosiaalisesta mediasta suojasivat sen haittavaikutuksilta, joita oli muun muassa vertailu muihin. Tietoisuuden avulla nuori kykeni myös heikentämään sosiaalisen median negatiivisia vaikutuksia muuttamalla omia sosiaalisen median käyttötapojaan. Liikuntakasvatuksen mahdollisuus tukea murrosikäisten tyttöjen kehonkuvaa on merkittävä. Liikunnanopetuksen avulla voidaan ohjata nuorta tarkastelemaan kehoa toiminnallisesti keskittymällä taitoharjoitteluun ja kehon tuntemuksiin sen ulkonäön sijaan. Nuoren vahvuuksia ja itsensä hyväksymistä korostavalla pedagogiikalla voidaan vahvistaa nuoren itsetuntoa. Moniluku- ja mediataitoja kehittämällä voidaan kouluissa lisätä nuorten tietoisuutta sosiaalisen median vaikutuksista, mikä edesauttaa rakentavaa sosiaalisen median käyttöä. Lisäksi avoin keskustelu ulkonäköpaineista voi helpottaa nuorten kokemia ulkonäköhuolia.fi
dc.description.abstractThe purpose of this study was to explore adolescent girls' perceptions and experiences about the relations between social media and body image. Firstly, the objective was to explore the overall social media use of adolescent girls and the motivation behind it. Secondly the intention was to discover, what kind of peer group phenomena existed in social media. Thirdly the aim was to study, which factors build adolescent girls' body image. Last the purpose was to discover the relations between social media and body image. The study was conducted qualitatively using a hermeneutic phenomenological research method. The data was gathered using theme interviews, into which seven adolescent girls aged from 13 to 15 years old from Central Finland area participated. Durations of the interviews varied between 34 and 59 minutes, lasting 307 minutes altogether. The final amount of transcribed material was 72 pages (Times New Roman 12, row pitch 1). The data was analyzed using data-oriented content analysis. Adolescent girls were active and conscious social media users. Socialization and communication were the main motives for them to use social media. The profiles of adolescent girls in social media were concentrated to exhibit either themselves or their interest. According to adolescent girls social media created body image and appearance ideals which caused them pressure to look a certain way. Exhibiting own appearance in social media was viewed normal. Overall environment of social media and the exhibited contents of self and others were found to be partly fake. The body image of a adolescent girl was based on interaction between one's own perceptions and feelings about one's body and one's social environment. The functional perception of one's body affected the body image positively. Social media was analyzed as part of adolescent girls' social environment. Healthy self-esteem, multiliteracy and awareness of social media protected adolescent girls from negative effects of social media, such as social comparison. Awareness of social media enabled adolescent girl to diminish the negative effects of social media by changing one's way to use it. The way physical education can support adolescent girls' body image is remarkable. With the help of appropriate physical instruction teacher is able to guide the student to observe one's body functionally by focusing to skill development and sensations of the body. Using pedagogy which highlights student's strengths and builds self-acceptance the teacher can support the self-esteem of the student. An open discussion about the appearance-related pressures has the possibility to ease the body image concerns of the adolescent girls. In addition, developing multiliteracy in schools can increase the awareness of social media and lead to constructive social media use.en
dc.format.extent92
dc.language.isofi
dc.subject.otherkehonkuva
dc.subject.othermurrosikäiset tytöt
dc.titleMurrosikäisten tyttöjen ajatuksia ja kokemuksia sosiaalisen median yhteydestä kehonkuvaan
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006224287
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysoitsetunto
dc.subject.ysoteini-ikäiset
dc.subject.ysoliikuntakasvatus
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysososiaalinen media
dc.subject.ysominäkuva
dc.subject.ysoruumiinkuva
dc.subject.ysomurrosikä
dc.subject.ysotytöt


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record