Tietoisuuden vaikea ongelma : miksi tietoisuus vastustaa fysikaalista reduktiota
Authors
Date
2020Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tämä tutkielma käsittelee tietoisuuden vaikeaa ongelmaa eli kysymystä siitä, miten ja miksi fyysiset prosessit aiheuttavat fenomenaalisen tietoisuuden. Ongelman luonnetta tutkitaan subjektiivisen tietoisen kokemuksen ja sitä koskevan tieteellisen tutkimuksen jännitteisen suhteen viitekehyksessä. Tutkielman tavoitteena on toisin sanoen selvittää, mitä tietoisuus on subjektiivisena kokemuksena ja miten sitä voidaan tutkia tieteellisesti. Selvitystyön keskeisimpänä lähteenä toimivat filosofi David Chalmersin kirjoitukset aiheesta. Hän on luonut vaikean ongelman käsitteen, ja hänen tarjoamansa ongelmanratkaisuehdotukset toimivat myös tutkielman kahden viimeisen luvun perustana.
Tutkielman johdannossa esitellään tutkielman taustat, tavoitteet ja rakenne, jonka jälkeen luodaan katsaus tietoisuuden käsitteelliseen historiaan. Luvussa 2 tarkastellaan siis sitä, miten käsite on muotoutunut ja muuttunut aina antiikin Kreikasta nykyaikaan asti eri koulukuntien pyrkiessä ratkaisemaan sen mysteeriä. Tässä yhteydessä eritellään tietoisuuden eri ymmärtämistapoja sekä erilaisten tutkimusmenetelmien vaikutusta ilmiön tutkimukseen ja käsityksiin tietoisuuden perimmäisestä luonteesta.
Historiaosuuden jälkeen tarkastellaan tietoisuuden tieto-opillista puolta. Luvussa 3 selvitetään, miten tietoisuutta voidaan tutkia niin, että tieteelliset kriteerit täyttyvät. Aluksi luku valaisee sitä, miksi vaikea ongelma on olemassa ja miksi reduktiiviset selitysmallit eivät ole onnistuneet selittämään subjektiivista kokemusta. Tämän jälkeen arvioidaan kriittisesti menestyksekkään tietoisuuden tieteen perusehtoja, lähtökohtia ja tavoitteita. Keskiöön nostetaan tietoisen kokemuksen neuraalikorrelaatit, joita pidetään yhtenä nykytutkimuksen tärkeimpänä aihealueena. Viimeisenä luvussa käsitellään tutkimusmenetelmiä, jotka perustuvat aivotutkimukseen ja näin edesauttavat merkittävien neuraalikorrelaattien löytämistä.
Työn viimeinen luku eli luku 4 käsittelee tietoisuuden ontologista luonnetta ja sen paikkaa fysikaalisessa luonnonjärjestyksessä. Luvussa esitellään sekä työkaluja tietoisuuden luonteen erittelemiseen että vaikutusvaltaisia tietoisuuden ongelman ratkaisumalleja. Nämä teoreettiset selitysmallit on jaettu reduktiivisiin ja ei-reduktiivisiin ratkaisuihin. Kyseisten selitysmallien tarkastelu paljastaa, miksi tiedeyhteisö ei ole onnistunut muodostamaan konsensusta tietoisuuden luonteesta ja miksi yleensä niin menestyksellinen reduktio ei hallitse tätä tutkimuskenttää. Tutkielman päätännössä kootaan yhteen syyt redusoimattomuuteen tietoista kokemusta katsoen, tutkielman keskeiset huomiot ja hahmotetaan suuntaviivoja tulevalle tietoisuuden tutkimukselle.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29624]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Avicenna on subjectivity : a philosophical study
Kaukua, Jari (University of Jyväskylä, 2007)Ab? cAl? Ibn S?n? (980–1037 jaa., lat. Avicenna) oli keskiajan arabifilosofeista kenties tärkein. Hänen ajattelunsa yhdisti omaperäisellä tavalla uusplatonistisen ja aristoteelisen perinteen aineksia. Ibn S?n?n vaikutus ... -
Toisten kokeminen ja mielentilojen melodisuus
Taipale, Joona (Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2016)Toiset ihmiset hahmottuvat meille ensi sijassa ajallisina kokonaisuuksina. Kokemuksemme toisista muistuttaa tässä musiikkikokemusta. Melodioiden ja rytmien hetkelliset osat eivät nouse esiin sellaisinaan vaan hahmottuvat ... -
Animal consciousness : Peter Olivi on cognitive functions of the sensitive soul
Toivanen, Juhana (University of Jyväskylä, 2009) -
Mieli, maailma ja referenssi : John McDowellin mielenfilosofian ja semantiikan kriittinen tarkastelu ja ontologinen täydennys
Niemi, Petteri (Jyväskylän yliopisto, 2008)Petteri Niemi tarkastelee väitöskirjassaan referenssiä eli sitä, miten mieli ja kieli viittaavat maailmaan. Arkisessa kielenkäytössämme viittaamme maailmaan sujuvasti, mutta realistisen referenssin teorian rakentaminen on ... -
The Flying and the Masked Man, One More Time : Comments on Peter Adamson and Fedor Benevich, ‘The Thought Experimental Method : Avicenna’s Flying Man Argument’
Kaukua, Jari (Cambridge University Press, 2020)This is a critical comment on Adamson and Benevich 2018, published in issue 4/2 of the J-APA. I raise two closely related objections. The first concerns the objective of the flying man: instead of the question of what the ...