Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKokko, Sami
dc.contributor.authorPaasio, Hanna
dc.date.accessioned2020-06-16T12:17:43Z
dc.date.available2020-06-16T12:17:43Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69987
dc.description.abstractTerveyden lukutaitoa on tärkeää kehittää lapsuudessa ja nuoruudessa ja perhe on tunnistettu tärkeäksi tässä kontekstissa. Perheen avoimen kommunikaation ja korkean varallisuustason on todettu olevan yhteydessä nuorten korkeaan terveyden lukutaitoon, mutta toistaiseksi tiedetään vain vähän perheen merkityksestä nuorten terveyden lukutaidon kehityksessä. Suomen- ja ruotsinkielisten välisiä eroja terveyden lukutaidossa sekä perheen sosiaalisen ilmapiirin (tässä tutkimuksessa: perheen tuki, perheen vuorovaikutusilmapiiri, kommunikointi isän ja äidin kanssa) ja varallisuustason yhteyttä terveyden lukutaitoon ei ole tutkittu 15-vuotiailla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko 15-vuotiaiden terveyden lukutaidossa eroa suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä, sekä miten perheen varallisuustaso, perheen tuki, perheen vuorovaikutusilmapiiri ja kommunikointi vanhempien kanssa ovat yhteydessä terveyden lukutaitoon suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä 15-vuotiailla. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuonna 2014 Suomessa kerättyä WHO-Koululaistutkimuksen osa-aineistoa, jossa oli mukana sekä suomenkielisiä (n=1935) että ruotsinkielisiä (n=541) 9.-luokkalaisia oppilaita. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 26 –ohjelmistolla ja analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliötestiä sekä binääristä logistista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan kieliryhmien välillä ei ollut eroja terveyden lukutaidon tasossa. Suomenkielisillä tytöillä ja pojilla terveyden lukutaidon taso vaihteli kaikkien tarkastelussa olleiden perhetekijöiden mukaan. Suomenkielisten poikien korkean terveyden lukutaidon todennäköisyyttä lisäsivät perheen keskinkertainen ja korkea varallisuustaso, perheen vahva tuki sekä keskinkertainen ja hyvä vuorovaikutusilmapiiri. Suomenkielisillä tytöillä korkean terveyden lukutaidon todennäköisyyttä lisäsivät perheen keskinkertainen ja hyvä vuorovaikutusilmapiiri ja helppo kommunikaatio isän kanssa. Ruotsinkielisillä pojilla ja tytöillä terveyden lukutaidon taso vaihteli perheen tuen ja vuorovaikutusilmapiirin mukaan. Ruotsinkielisten poikien osalta korkean terveyden lukutaidon todennäköisyyttä lisäsivät keskinkertainen ja vahva tuki perheeltä, ja tytöillä vahva perheen tuki. Tulos kieliryhmien samantasoisesta terveyden lukutaidosta voi olla selitettävissä maanlaajuisesti tasavertaisella terveystiedon opetuksella. Tutkimuksessa tunnistettu perheen sosiaalisen ilmapiirin yhteys sekä suomen- että ruotsinkielisten nuorten terveyden lukutaidon tasoon on huomioitava perheissä sekä perhepoliittisessa päätöksenteossa. Tarve on tämän osalta kummassakin kieliryhmässä samanlaista. Jatkossa tulisi tarkastella myös muiden tuen ja vuorovaikutusilmapiirin osa-alueiden ja eri perherakenteiden yhteyksiä terveyden lukutaitoon.fi
dc.description.abstractThe importance of developing health literacy in childhood and adolescence, and the important role of families in this context has been recognized. Previous studies have determined that an open communication environment and high family affluence are associated with good health literacy in adolescence, but little is known about the role of family in the development of adolescents` health literacy. Differences in health literacy between Finnish and Swedish speaking adolescents and how family social climate (in this study: family support, family communication environment, communication with mom and dad) and family affluence are associated with health literacy in Finnish and Swedish speakers have not been studied in 15-year-olds. The aim of this study was to investigate the difference in health literacy between Finnish and Swedish speaking 15-year-olds, and to examine how family affluence, family social support, family communication environment, and communication with parents are associated with health literacy in Finnish and Swedish speaking 15-year-olds. The data used in this study is a part of the Health Behavior of School-aged Children study (HBSC) collected in 2014 in Finland. The data consisted of Finnish speaking pupils (n=1935) and Swedish speaking pupils (n=541) in the 9th grade. The data was analyzed with IBM SPSS Statistics 26 software. Cross-tabulation, chi-square test and binary logistic regression were used as methods of analysis. The results show that there were no differences in health literacy between Finnish and Swedish speaking adolescents. Among Finnish speakers, all the family variables were associated with health literacy. Amongst Finnish speaking boys, medium or high family affluence, high family support and good family communication environment increased the likelihood of high health literacy. In Finnish speaking girls, average and good family communication environment and easy communication with father increased the likelihood of high health literacy. Amongst Swedish speakers, health literacy was associated with family support and family communication environment. In Swedish speaking boys, an average or strong family support increased the likelihood of high health literacy. In Swedish speaking girls, strong family support increased the likelihood of high health literacy. When comparing health literacy in Finnish and Swedish speakers, the lack of differences might be due to nation-wide good quality education. Based on the results, family social climate is of importance in the development of adolescents` health literacy. This should be recognized within families and in family policy, and the need is similar for both language groups. Future research should investigate associations between health literacy and other dimensions of social support and communication environment, as well as different family structures.en
dc.format.extent70
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherterveyden lukutaito
dc.subject.othersosiaalinen ilmapiiri
dc.subject.othervarallisuustaso
dc.subject.otherkieliryhmät
dc.titlePerheen varallisuustason ja perheen sosiaalisen ilmapiirin yhteys 15-vuotiaiden suomen- ja ruotsinkielisten terveyden lukutaitoon : WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia 2014
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006164220
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysososiaalinen tuki
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysoperheet
dc.subject.ysoterveys
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot