Teknologian tarjoama tuki vanhusten kotihoidon ammattilaisten työssä Suomessa

Abstract

Suomen ikäpolitiikka pyrkii siirtymään iäkkäiden terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa yhä enemmän kohti avunpainotteista suuntaa. Asiakasmäärien lisääntyminen on johtanut kotihoidon ammattilaisten henkilöstöpulaan ja työn kuormittavuuden nousuun. Henkilöstöpulan vuoksi kaikki halukkaat eivät välttämättä pääse hoivan piiriin, joten kotihoidon palveluita ja toimintaprosesseja tulisi pyrkiä tehostamaan. Yksi tapa lisätä työn tehokkuutta on teknologian hyödyntäminen, mikä on alkanut näkymään viime vuosien aikana Suomalaisessa kotihoidossa. Tämän tutkimuksen tavoite on lisätä ymmärrystä vanhusten kotihoidon ammattilaisten asenteista teknologioita kohtaan ja heidän näkökulmiansa teknologian vaikutuksista hoivatyöhön. Kirjallisuuskatsauksen avulla luotiin ymmärrys vanhusten kotihoidosta toimialana sekä tarkasteltiin sen nykytilaa. Kirjallisuuskatsauksen avulla saatiin myös muodostettua alustava käsitys teknologian vaikutuksista vanhusten kotihoitoon. Tutkimuksen empiirinen osio muodostui teemahaastatteluista, joiden vastaajana toimi vanhusten kotihoidon ammattilaisia. Teemahaastatteluiden runko perustui kirjallisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin. Haastatteluiden datasta suoritettiin sisältöanalyysi, jonka avulla pystyttiin havaitsemaan positiivisia ja negatiivisia asenteita. Haastatteluiden tulokset osoittivat, että tarjolla olevat teknologiat tukevat kotihoidon ammattilaisten työtä Suomessa. Teknologioihin liittyvät asenteet olivat pääosin positiivisia. Käytettävissä olevien teknologioiden määrä oli melko vähäistä, mutta haastateltavat kokivat niitä olevan tarpeeksi. Toiminnanohjausjärjestelmillä ja niihin liittyvillä mobiiliratkaisuilla oli merkittävä vaikutus vanhusten kotihoitoon, ja haastateltavien mukaan ne pääosin helpottivat työtä. Haastatteluissa ilmeni myös teknologioiden vaikutus luottamukseen ja turvallisuuteen vanhusten kotihoidon työtehtävissä. Luottamukseen ja turvallisuuteen sekä muihin teknologian vaikutuksiin liittyen haastatteluissa nousi paljon esiin ihmisläheisyyden merkitys työskennellessä vanhusten kanssa. Ihminen koettiin tärkeäksi osaksi vanhusten kotihoitoa, jota teknologiat eivät voi täysin korvata. Teknologiat nähtiin kuitenkin erinomaisena apuvälineenä helpottamassa ammattilaisten työtä sekä tukemassa vanhusten omatoimisuutta.