Show simple item record

dc.contributor.advisorFeldt, Taru
dc.contributor.authorLuhtinen, Vilma
dc.contributor.authorImmonen, Anu
dc.date.accessioned2020-06-11T06:47:11Z
dc.date.available2020-06-11T06:47:11Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69866
dc.description.abstractTyön tuunaaminen (engl. job crafting) on oma-aloitteista oman työnkuvan muokkaamista. Tutkimuksessamme selvitimme, millaisia työn tuunaamisen profiileja suuresta sote-alan organisaatiosta voidaan tunnistaa, ja miten eri profiilien työntekijät eroavat toisistaan työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin suhteen. Tutkimamme työn tuunaamisen ulottuvuudet olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisäämisen ja työn vaatimusten optimointi. Tutkimuksen aineisto kerättiin lähettämällä sähköinen kysely tutkimamme organisaation koko henkilöstölle. Tutkituista työntekijöistä (N = 1024) 85 prosenttia oli naisia. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19%, monipuolinen tuunaaminen), aktiiviset optimoijat (21%, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27%, keskimääräistä vähemmän tuunausta) ja keskiverrot (34%, keskimääräisesti tuunauksen eri muotoja). Aktiiviset tuunaajat tuunasivat työtään monipuolisesti, aktiiviset optimoijat keskittyivät työn vaatimusten optimointiin, passiiviset tuunaajat tuunasivat työtään vähiten ja keskiverrot keskimääräisesti. Moniulotteinen kovarianssianalyysi osoitti profiilien eroavan toisistaan työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin suhteen. Aktiivisilla tuunaajilla oli suotuisa profiili. He kokivat eniten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Passiivisilla tuunaajilla oli riskiprofiili, sillä he kokivat vähiten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Aktiivisilla tuunaajilla ja aktiivisilla optimoijilla oli hieman muita ryhmiä enemmän emotionaalista uupumusta, mutta se ei ollut kuitenkaan voimakasta. Tutkimuksessamme nuoremmat työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä aktiivisempia työn tuunaajia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sote-alalla kannattaa edistää työn tuunaamisen tapoja. Osoitimme monipuolisen työn tuunaamisen olevan yhteydessä erityisesti työn imuun ja työn merkityksellisyyteen, keskeisiin hyvinvoinnin kuvaajiin niin yksilön kuin organisaationkin menestyksen kannalta.fi
dc.format.extent34
dc.language.isofi
dc.subject.othertyön tuunaaminen
dc.subject.othertyöuupumus
dc.subject.othertyön merkityksellisyys
dc.titleTyön tuunaamisen profiilit sote-alan organisaatiossa : yhteydet työn merkityksellisyyteen ja työhyvinvointiin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006114105
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysotyöhyvinvointi
dc.subject.ysouupumus
dc.subject.ysotyön imu
dc.subject.ysotyöntekijät


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record