Intensive Technics: Immediate Materiality and Creative Technicity in Gilles Deleuze’s Philosophy

Abstract

This work examines Gilles Deleuze’s concept of intensity and the role of this concept in his philosophy of technology. The work has two main objectives. First, it analyses the role of Deleuze’s theory of intensity in his metaphysical system and in his philosophy of technology. Second, on the basis of this theory, it presents an original analysis of the creative potential of technology. The importance of the concept of intensity in Deleuze’s philosophy has been acknowledged, but so far, his views on intensity have not been analysed in terms of a consistent theory. Furthermore, the implications of Deleuze’s theory of intensity for his and Félix Guattari’s analysis of technology have been entirely overlooked. This thesis shows for the first time the pivotal role of intensity in Deleuze’s philosophy and demonstrates the importance of the concept of intensity for the analysis of technicity. Part I explicates Deleuze’s theory of intensity. For Deleuze, intensity is the nature of the gradual variation of material, heterogeneous wholes. Within such wholes, intensity characterises variation in processes of individuation and systemic transformation. Moreover, these intensive processes and transformations take place within a sphere of material immediacy. Part II fleshes out the implications of this theory for a philosophy of technics. It proposes a definition of technics as immediate interaction with material variation. Technics always has an established role as a component of a particular social system, but it also bears a constant undercurrent of creative and transformative potential. Finally, the current dominance of information technology and the potential for technical creativity in contemporary society are examined on the basis of the analysis of intensive technics. The work offers an original and comprehensive analysis of Deleuze’s theory of intensity and demonstrates his contribution to the philosophy of technology. It also clarifies the processual nature of materiality and the nature of systemic transformation. Finally, it offers conceptual tools for fathoming the constraints as well as the creative potential of technics in contemporary culture.

Tutkielmassa selvitetään Gilles Deleuzen intensiivisyyden käsitettä ja sen roolia Deleuzen tekniikan filosofiassa. Työllä on kaksi päätavoitetta. Se pyrkii ensinnäkin osoittamaan intensiivisyyden käsitteen keskeisen roolin Deleuzen metafyysisessä järjestelmässä ja tekniikkaa koskevassa ajattelussa. Toisena tavoitteena on intensiivisyyden teoriaan perustuva uudenlainen analyysi tekniikan luovasta potentiaalista. Kommentaareissa on aiemminkin huomioitu intensiivisyyden käsitteen tärkeys Deleuzen filosofialle, mutta tähän mennessä Deleuzen intensiivisyyttä koskevia näkemyksiä ei ole tutkittu yhtenäisenä teoriana. Lisäksi Deleuzen intensiivisyysteorian merkitys hänen ja Félix Guattarin tekniikan analyysin kannalta on jäänyt täysin huomioimatta. Tämä tutkielma osoittaa ensimmäisenä intensiivisyyden keskeisen roolin Deleuzen filosofiassa ja sen tärkeyden tekniikan analyysin kannalta. Osa I esittelee Deleuzen teoriaa intensiivisyydestä. Deleuzen mukaan intensiivisyys luonnehtii olennaisesti materiaalisten, heterogeenisten kokonaisuuksien asteittaista variointia eli vaihtelua. Tämän intensiivisen vaihtelun ominaisluonne näyttäytyy erityisesti yksilöitymisprosesseissa ja systeemisissä muutoksissa. Lisäksi intensiivisyyden näkökulma jäsentää näiden prosessien ja muutosten välittömän materiaalisuuden luonnetta. Osa II esittelee tämän teorian merkitystä tekniikan filosofian kannalta. Tekniikka määritellään siinä välittömänä vuorovaikutuksena aineellisen varioinnin kanssa. Tekniikalla on aina vakiintunut rooli tietyn yhteiskunnallisen järjestelmän osasena, mutta tekniikassa piilee myöskin jatkuva luomis- ja muutosvoiman pohjavire. Tekniikan intensiivisyyttä koskevan analyysin pohjalta osan II lopussa analysoidaan informaatiotekniikan nykyistä yhteiskunnallista hallitsevuutta ja toisaalta tekniikan luovaa potentiaalia nykykulttuurissa. Tutkimus tarjoaa kattavan ja uudenlaisen analyysin Deleuzen intensiivisyyden teoriasta ja tuo esiin sen tärkeyden tekniikan filosofian kannalta. Tutkimus selventää materiaalisuuden olennaista prosessuaalisuutta ja systeemisten muutosten luonnetta. Se tarjoaa käsitteellisiä työkaluja, jotka auttavat ymmärtämään tekniikan rajoituksia mutta myös sen luovaa potentiaalia.