Lexikografische Analyse des Verbpaars durchdenken–durchdenken
Authors
Date
2020Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Saksan kielen etuliitteelliset verbit ovat usein haastavia kielen opiskelijoille. Osa etuliitteellisistä verbeistä on kiinteitä, osa puolestaan eriäviä. Tämä ero on kielenkäyttäjälle tärkeä tieto, koska se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten yhdysverbistä muodostetaan kieliopillisesti hyväksyttäviä rakenteita. Useimmissa tapauksissa kielenoppija ja -käyttäjä voi jo yksittäisen etuliitteen perusteella päätellä, kumpi taivutusmalli on oikea. Saksan kielessä on kuitenkin joitakin etuliitteitä, jotka verbivartaloon yhdistyessään voivat tuottaa niin kiinteitä kuin eriäviäkin yhdysverbejä. Samaan verbikantaan yhdistyessään tällaiset etuliitteet muodostavat kirjoitusasultaan identtisiä yhdysverbipareja. Tämän kandidaatintutkielman aiheena on yksi niistä, durchdenken–durchdenken. Se esiintyy omana sanakirja-artikkelinaan mm. saksan kielen oikeakielisyyskysymyksiä käsittelevässä hakuteoksessa Duden 9, mikä kertoo siitä, että verbiparin käyttöön liittyy natiivipuhujallakin epävarmuutta. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten sanakirjat käsittelevät ja kuvaavat näitä verbejä. Tämä on tärkeää, koska kielenkäyttäjä tyypillisesti turvautuu sanastoon liittyvissä kysymyksissään sanakirjaan, erityisesti verkossa vapaasti saatavilla oleviin.
Ongelma kytkeytyy verbin sananmuodostukseen, ja siksi tämä työ pohjaa verbin sananmuodostukseen etuliitteiden avulla, etenkin prefiksien ja verbipartikkelien. Työssä perehdytään niihin etuliitteisiin, jotka voivat esiintyä sekä prefiksinä että verbipartikkelina, etenkin etuliitteeseen durch-. Kirjallisuutena toimivat saksan kielen kielioppi- sekä sanakirjat.
Verbiparin durchdenken–durchdenken merkitys- ja käyttöeroja tutkitaan sanakirjojen pohjalta. Sanakirja-analyysin tavoitteena on selvittää, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja valittujen sanakirjojen välillä on tunnistettavissa lemmatisoinnin, konjugaation, yleisyyden, kollokaation, käytön, merkitysten ja synonyymien suhteen. Lopuksi pohditaan, kuinka sanakirjat palvelevat käyttäjäänsä kyseisen kielellisen pulman kohdalla.
Sanakirjojen välittämä kuva verbien merkityksistä ja käytöstä ei ole yhdenmukainen. Eroja esiintyy mm. lemmatisoinnin suhteen. Myös verbien esiintymistaajuuksiin liittyvissä tiedoissa on eroavaisuuksia, mutta merkityskuvauksista on havaittavissa molemmille verbeille omanlainen merkitys. Kuitenkin yksittäisissä sanakirjoissa esiintyy sisäisiä ristiriitoja esim. lemmatisoinnissa ja konjugaatiossa.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5336]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Niemand kann eine Sprache so gut beherrschen, dass er alle Wörter kennen würde." : Zur Hilfsmittelbenutzung fortgeschrittener Deutsch- und Schwedischstudierender bei der Textproduktion
Savinainen, Ida (2014)Sanakirjojen käyttöä pidetään kulttuurissamme perustaitona, jonka odotetaan ja oletetaan sujuvan kaikilta. Todellisuudessa taidot käyttää sanakirjoja – jo oikean sanakirjan valitsemisesta käyttötarkoitukseensa alkaen – ... -
Wörterbücher als Hilfsmittel beim Lesen : Wörterbuchbenutzung finnischer Germanistikstudenten
Korhonen, Jenny (2014)Sanakirjoja voidaan käyttää sekä vieraan kielen tuottamisen (kirjoittaminen, kääntäminen) että ymmärtämisen (lukeminen, kuunteleminen) apuna. Tutkimusten mukaan sanakirjoja käytetään kuitenkin useimmiten vieraskielisen ... -
Zur lexikografischen Erfassung ausgewählter Bahuvrihis in den Wörterbüchern Finnisch-Deutsch-Finnisch und Finnisch-Schwedisch-Finnisch von WSOY
Falkenberg, Anna; Reponen, Anni (2013)Bahuvriihit ovat produktiivisuudestaan ja yleisyydestään huolimatta varsin vähän tutkittu sananmuodostuksen tuote. Kirjallisuudesta löytyvät määritelmät termille ovat epäyhtenäisiä ja osin puutteellisia. Lyhyesti määriteltynä ... -
Und wer etwas durchdacht hat, muss es nimmermehr durchgedacht haben : Korpusanalyse des Verbpaars durchdenken–durchdenken
Lehtonen, Suvi (2020)Saksan kielen etuliitteelliset verbit ovat haastavia kielen opiskelijoille. Usein kielenkäyttäjä voi tunnistaa etuliitteestä, muodostetaanko siitä kiinteä vai eriävä yhdysverbi. Saksan kielessä on kuitenkin joitakin ... -
Demilitarisieren oder entmilitarisieren? : zur Konkurrenzsituation der Präfixe de- (des-) und ent-
Tuomi, Päivi (2014)Verbiprefikseillä de- ja ent- on osittain päällekkäinen funktio. Molemmilla johdetaan jo olemassa olevista verbeistä uusia verbejä, joiden merkitys kantaansa nähden on privatiivinen tai reversatiivinen. Privatiivinen ...