"Taiteilijat, jotka eivät osaa tehdä näköispatsasta, kannattavat tietenkin abstraktia" : Matti Nykäsen muistomerkistä vuonna 2019 käyty keskustelu Keskisuomalainen-lehdessä
Authors
Date
2020Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Mäkihyppääjä Matti Nykäsen kuoltua helmikuussa 2019 alkoi vilkas keskustelu siitä, tulisiko hänelle pystyttää muistomerkki Jyväskylään, ja millainen tämän teoksen tulisi olla. Kandidaatintutkielmassani perehdyn siihen, millaisia näkemyksiä keskisuomalaisilla, ennen kaikkea jyväskyläläisillä, vuonna 2019 oli
“Matti-ilmiöstä” ja siitä, mikä olisi oikea tapa tallettaa se tuleville sukupolville. Aineistoni koostui Keskisuomalainen-lehden mielipidekirjoituksista, joissa otettiin vuoden aikana useasti kantaa aiheeseen.
Enemmistö kommentoineista lukijoista kannatti perinteistä näköisveistosta, mutta myös abstraktit ehdotukset saivat puoltajansa. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä keskustelussa oli teoksen tuleva sijainti: paikan haluttiin olevan Nykäselle merkityksellinen mutta myös hyvin ihmisten saavutettavissa. Nykäsen
muistomerkistä käyty keskustelu noudatti monista aiemmista muistomerkkikeskusteluista tuttua kaavaa,
joissa taiteilijat ehdottavat abstraktimpia vaihtoehtoja kun taas ”tavallinen kansa” toivoo näköisveistosta,
joka koetaan arvokkaaksi tavaksi ikuistaa henkilö. Keskiössä ovat kysymykset siitä, kuka ansaitsee tulla
muistetuksi ja ketä varten muistomerkki lopulta pystytetään.
Urheilijat eroavat monista muista merkkihenkilöistä siinä, että usein heitä muistetaan veistoksella jo heidän eläessään. Matti Nykänen puolestaan nousee keskusteluissa omaksi luvukseen siinä mielessä, että riippumatta hänen elämänsä ristiriitoja herättäneistä tapahtumista hänet halutaan muistaa ennen kaikkea ”maailman parhaana mäkihyppääjänä”.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5338]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kuohahdus Suomen kansan sydämestä : henkilömonumentti diskursiivisena ilmiönä 1900-luvun lopun Suomessa
Lähdesmäki, Tuuli (Jyväskylän yliopisto, 2007)Suomeen pystytettiin vuosien 1989–2000 välisenä aikana lähes yhdeksänkymmentä henkilömonumenttia tai -muistomerkkiä. Osa näistä teoksista aiheutti julkista keskustelua, eräät hyvinkin kiivaita debatteja, joissa sanailtiin ... -
Kompastuskiviä ja rapisevia maamerkkejä : tapaustutkimus julkisten veistosten poistoista ja siirroista Suomessa
Hyvärinen, Innimari (2018)Maisterintutkielmassani tarkastelen julkisten veistosten poistoja ja siirtoja Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on antaa tietoa julkisten veistosten poistoista ja siirroista ilmiönä sekä tuoda esille julkisen veistosten ... -
Redefining collective heritage, identities, and belonging : Colonial statues in the times of Black Lives Matter
Turunen, Johanna (Routledge, 2023)The death of George Floyd in May 2020 sparked a wave of protests across the United States, Europe, and beyond. This chapter investigates the protest in Bristol that lead to the fall of the statue of Edward Colston from the ... -
Prinsessa Diana – jumalhahmo, hirmuhallitsija vai pop-ikoni?
Pitkänen, Silja (Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 2021) -
Black lives matter : rakenteellisen rasismin äärellä
Turunen, Johanna (Valtiotieteellinen yhdistys, 2020)Syrjinnänvastaiset protestit ovat nostaneet rasismin historian huomion keskipisteeksi eri puolilla maailmaa. Patsaiden ja muiden kulttuuristen symboleiden sijaan mielenosoituksen perimmäisenä kohteena on laajalle levinnyt ...