Kompastuskiviä ja rapisevia maamerkkejä : tapaustutkimus julkisten veistosten poistoista ja siirroista Suomessa
Authors
Date
2018Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Maisterintutkielmassani tarkastelen julkisten veistosten poistoja ja siirtoja Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on antaa tietoa julkisten veistosten poistoista ja siirroista ilmiönä sekä tuoda esille julkisen veistosten saamia merkityksiä poistojen ja siirtojen yhteydessä käydyssä julkisessa keskustelussa.
Lähestyn laadullisen tapaustutkimukseni aihetta kyselyn sekä kolmen tapauksen kautta. Kysely osoitettiin suomalaisten aluetaidemuseoiden työntekijöille, ja sen avulla olen kartoittanut julkisten veistosten poisto- ja siirtotapauksia ja näiden syitä. Kolmea tutkimukseen valitsemaani tapausta tarkastelen ja analysoin tapauksiin liittyvien dokumenttien sekä lehtitekstien avulla. Tapaukset ovat Kukkopuun poistaminen Vieremällä, Kivikirjaston osan poistaminen Tampereella sekä Kukkatervehdyksen poistaminen ja teoksen uudelleensijoittaminen Lahdessa. Kaikissa kolmessa tapauksessa julkista keskustelua on käyty sekä mediassa että kunnallisessa päätöksenteossa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu suomalaisten julkisen veistosten ja julkisen taiteen muutoksia käsittelevistä teoksista ja artikkeleista sekä julkista taidetta ja sen paikkasidonnaisuutta käsittelevistä teorioista.
Kyselytutkimuksessa esiin tulleiden julkisten veistosten poistojen ja siirtojen syyt liittyvät teoksen ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, omistajanvaihdokseen, ilkivaltaan tai teoksen tahattomaan vaurioittamiseen, veistoksen kuntoon, veistoksen tarkoitukselliseen väliaikaisuuteen, veistoksen ja julkisen tilan merkitysten välillä koettuun problematiikkaan sekä aatteellisiin tai poliittisiin perusteisiin. Tapaustutkimuksen analyysin perusteella voidaan todeta, että julkisen veistoksen poiston tai siirron yhteydessä teokseen liitettävät merkitykset liittyvät teoksen paikkasuhteeseen sekä teokseen liittyviin rituaaleihin. Myös teoksen aiheella sekä esimerkiksi teoksen valmistajalla voi olla yleisölle teoksen arvoa kasvattava merkitys. Tutkimuksen perusteella huomiota tulisi kiinnittää julkisten veistosten kunnossapitoon, kunnostukseen ja teosten uudelleen sijoittamisen suunnitteluun sekä näiden rahoitukseen mutta myös yleisön ja julkisen veistoksen välille syntyneisiin merkityssuhteisiin siirto- ja poistotilanteissa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29529]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Demeteriksi tulkittujen terrakottaveistosten ikonografinen analyysi : Joensuun taidemuseon antiikin kokoelman kolme veistosta
Juurela, Johanna (2022)Tutkielmassa tarkastellaan kolmea Joensuun taidemuseo Onnin antiikin kokoelmasta löytyvää Demeter-jumalattareksi tulkittua kreikkalaista terrakottaveistosta ja tutkitaan niiden sisältöä. Veistokset on Joensuun taidemuseon ... -
"Taiteilijat, jotka eivät osaa tehdä näköispatsasta, kannattavat tietenkin abstraktia" : Matti Nykäsen muistomerkistä vuonna 2019 käyty keskustelu Keskisuomalainen-lehdessä
Niemi, Hanna (2020)Mäkihyppääjä Matti Nykäsen kuoltua helmikuussa 2019 alkoi vilkas keskustelu siitä, tulisiko hänelle pystyttää muistomerkki Jyväskylään, ja millainen tämän teoksen tulisi olla. Kandidaatintutkielmassani perehdyn siihen, ... -
Kuohahdus Suomen kansan sydämestä : henkilömonumentti diskursiivisena ilmiönä 1900-luvun lopun Suomessa
Lähdesmäki, Tuuli (Jyväskylän yliopisto, 2007)Suomeen pystytettiin vuosien 1989–2000 välisenä aikana lähes yhdeksänkymmentä henkilömonumenttia tai -muistomerkkiä. Osa näistä teoksista aiheutti julkista keskustelua, eräät hyvinkin kiivaita debatteja, joissa sanailtiin ... -
Julkisten taidehankintojen menetelmät 2000-luvun Suomessa : yksittäisen taiteilijan näkökulma
Kolu, Marja (2014)Tutkimuksen tavoite on tuoda esiin 2000-luvun julkisten taidehankintojen malleissa esiintyvät epäkohdat yksittäisen kuvataiteilijan näkökulmasta sekä tuoda esiin kuvataiteilijan asema julkisen taiteen hankintatyöryhmissä ...