Mielipide- ja informaatiovaikuttamisen taito : tapaus Operation Infektion
Authors
Date
2020Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Propaganda voidaan mieltää virheelliseksi tiedoksi, jolla pyritään vaikuttamaan mielipiteisiin. Eri kulttuureissa ja hallintomalleissa hallinnot käyttävät sitä eri tavoin, mutta pohjimmiltaan propagandan tarkoituksena on olla tietoa jakava. Demokratioiksi miellettävissä yhteiskunnissa propagandaa käytetään ihmisten käyttäytymisen, kuten kulutustottumusten ohjailuun taivuttelun keinoin. Tällaisena voidaan mieltää joukkomainonta. Autokraattisissa yhteiskunnissa hallinnolla on usein monopoliasema tiedon välityksessä, jota ei yleensä kyseenalaisteta. Tämän tyyppisissä yhteisöissä valtaapitävät haluavat hallita omaa julkisuuskuvaansa, sekä myöskin sitä, miltä ulkovallat näyttävät kansalaisten silmin. Kysymys on siis illuusion luomisesta.
Paikkaansa pitämätön tieto ja tiedon välitys voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: misinformaatioon ja disinformaatioon. Misinformaation tapauksessa kysymys on lähinnä huhutyyppisestä tiedosta, joka sattumalta saa alkunsa jostakin, ja tarinan kulkiessa edelleen henkilöltä tai välineeltä toiselle, muuttaa muotoaan. Disinformaation tapauksessa on kysymys suunnitelmallisesti tuotetusta valheellisesta tiedosta. Tieto ei ole kokonaan valheellinen, koska muuten se ei olisi uskottava. Tällainen tieto ja sen mahdolliset vaikutukset eri toimijoihin on aina tarkasti ennalta mietitty. Tässä työssä perehdyn juuri tällaiseen tapaukseen, jossa virheellistä tietoa käytettiin suunnitellusti työkaluna informaatiosodankäynnissä.
Maailman ollessa kylmän sodan aikana poliittisesti bipolaarinen, Neuvostoliiton sotilastiedustelu ja valtiollinen turvallisuuspoliisi KGB käytti disinformaatiota kampanjoissaan, jotka kohdistettiin sen vastapuoleen eli länteen. Active Measures on ollut Neuvostoliiton, ja sittemmin Venäjän, käyttämä sateenvarjokäsite erilaisille poliittisen sodankäynnin muodoille. Operaatioihin ovat kuuluneet muun muassa salamurhat ja asiakirjaväärennökset, mutta yksi sen keskeinen osa-alue on ollut psykologinen sodankäynti. Yksi sen menestyneimmistä operaatioista oli Operation Infektion, jonka KGB käynnisti vuonna 1983.
Maailma on nyt teknisesti toisenlainen kuin 1980-luvulla, mutta informaatiovaikuttamisen taustalla vaikuttava filosofia on periaatteessa sama – vain työkalut ja keinot ovat muuttuneet sofistikoituneemmiksi. Erilaisen informaation täyttämässä ympäristössä kuluttajien tulisi olla valppaina, ja oppia erottamaan tarkoituksella vääräksi tuotettu tieto oikeasta. Siihen liittyy 2020-luvun maailmassa paljon haasteita, koska väärän tiedon tuottaminen on tehty hyvin näkymättömäksi. Viestintäalan ammattilaisille ja viranomaisille on annettu valmiudet tunnistaa valeuutiset oikeista, mutta rivikansalaisille se ei ole itsestään selvää.
1980-luvun tapahtumia voi peilata hyvin myös tähän päivään. Monia luonnollisia asioita ja tapahtumia pyritään politisoimaan, jolla heikennetään vastapuolta ja vahvistetaan omaa asemaa. Tämä ei ole pelkästään valtioiden välistä toimintaa, vaan sitä esiintyy myös sisäpolitiikassa. Maailmanpolitiikan näyttämöllä Neuvostoliitosta on sittemmin tullut Venäjä, mutta sen toimintatavat ovat edelleen samat kuin ennenkin.
Tutkielmassa perehdyn case-tutkimuksena tapaukseen Operation Infektion. Pyrin tarkastelemaan, kuinka se toteutettiin, mikä oli sen tarkoitus, toteutuiko se, ja millä tavalla sitä voi peilata nykyisyyteen. Tarkastelen operaatiota teoreettisesti viestinnän ja vaikuttamisen näkökulmasta. Teoreettisena malleina käytän propagandan, disinformaation, misinformaation ja suostuttelun käsitteitä. Tapaus on myös siinä mielessä mielenkiintoinen tarkastelun kohde, että se tapahtui ennen internetin aikakautta, jolloin tiedonvälitys toimi hitaammin ja analogisemmin.
...
Keywords
misinformaatio informaatiovaikuttaminen Neuvostoliitto Venäjä Venäjän doktriini active measures valtapolitiikka Operation Infektion KGB geopolitiikka koronavirukset AIDS HIV-tartunta psykologinen sodankäynti informaatiosodankäynti disinformaatio Yhdysvallat propaganda kylmä sota media kansainvälinen politiikka virukset suurvaltapolitiikka
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5335]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Veretöntä mutta tappavaa: Informaatiosodankäynti venäläisessä sotatieteellisessä tutkimuksessa
Puurunen, Mari (Jyväskylän yliopisto, 2024)Tässä raportissa selvitetään venäläistä informaatiosodankäynnin termistöä Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan alkamisesta vuoteen 2023 asti. Raportti perustuu kahden merkittävimmän venäläisen sotatieteellisen julkaisun, ... -
Bloodless but deadly : Information warfare in Russian military science research
Puurunen, Mari (Jyväskylän Yliopisto, 2024)This report examines the terminology of Russian information warfare from the annexation of Crimea and the start of the war in Eastern Ukraine until 2023. The report is based on the analysis of articles on information warfare ... -
Informaatiosodankäynti poliittisessa vaikuttamisessa
Huopainen, Harri (2023)Tutkimuksen aiheena on informaatiosodankäynti poliittisessa vaikuttamisessa. Olen rajannut tarkastelun venäläiseen vaikuttamiseen, jota pyrin ymmärtämään refleksiivisen kontrollin teorian kautta. Lisäksi kytken tarkastelun ... -
Älykäs informaatioyhteiskunta ja maanpuolustusajattelu
Saariluoma, Pertti (Puolustusvoimat, 2021)Väkivalta konflikteissa on esimerkiksi ydinaseiden vuoksi tullut yhä kontrolloidummaksi, ja siksi nykyään yhteisöjen toimintaprosesseihin vaikuttaminen informaation ja disinformaation avulla on yhä suositumpaa. Kansakunnalle ... -
Kognitiivinen sodankäynti : ihmismieli taistelukenttänä
Saari, Dominic (Maanpuolustuskorkeakoulu, 2024)Maailman talousfoorumi (WEF) julkaisi tammikuussa 2024 maailman riskiraportin. Raportin laatimiseksi haastateltiin 1 500:aa asiantuntijaa ympäri maailmaa, ja tuloksena kävi ilmi, että mis- ja disinformaatio nähtiin suurimpana ...