Show simple item record

dc.contributor.authorSampolahti, Timo
dc.date.accessioned2020-06-03T06:56:53Z
dc.date.available2020-06-03T06:56:53Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.isbn978-951-39-8134-1
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69663
dc.description.abstractIn this research, my aim is setting psychotherapies into the context of humanism and mysticism. By humanism, I refer to a philosophical point of view that departs from the medical context and interprets humanism as an alternative to theology, natural sciences and practical skills. By mysticism, I refer to the tradition of speculative mysticism. Wittgenstein’s reflections on the mystic and Heidegger’s concept of twofold thinking are modern examples of this tradition. Since the 1950´s, psychotherapy has been most commonly thought of in a medical context. This tendency, which arose around the beginning of the 20th century, has increasingly gained in strength ever since Hans Eysenck in 1952, 1961 and 1966 published his highly skeptical articles on the efficacy of psychotherapies. Although his results have frequently been proven invalid, research carried out following medical research strategies has become the dominant force in the discipline of psychotherapy research. It has also influenced how we tend to conceptualize and analyze psychotherapies. My goal in this dissertation has been to view psychotherapy from various alternative standpoints and to find out what dimensions of the phenomenon of psychotherapy are revealed and what are concealed if we do not look at psychotherapies solely from a medical point of view. In the first article, I show how the metaphor of a game has been crucial in family therapies and how it has aided understanding of the development of the systemic therapies. In the second article, I compared epistemological discussions in family therapy and in psychoanalysis. In both traditions these conversations led to similar conclusions. Ultimately, neither family therapy nor psychoanalysis proved able to solve the epistemological problems stemming from postmodern thought. Thus, family therapy returned to an interventionist model, and mainstream psychoanalysis started interpreting itself once again as a form of natural science. In the third and fourth articles, I interpreted psychotherapy from different philosophical perspectives. My starting points were the philosophies of Plato and Martin Heidegger. I succeeded, I believe, in showing that the totality of psychotherapy can only be understood in the light of both the natural scientific and antirationalistic philosophical and historical contexts that were dominant during the evolution of psychotherapies around the turn of the 20th century.en
dc.description.abstractAsetan tutkimuksessani psykoterapiat yhteyksiin, joista keskeisimmät ovat humanismi ja spekulatiivinen mystiikka. Humanismilla viittaan termin myöhäiskeskiajalta peräisin olevaa merkitykseen, jossa humanitas erottaa humanistiset aineet teologiasta, luonnontieteistä ja myös käytännöllisistä taidoista. Mystiikalla tarkoitan tässä tutkimuksessa spekulatiivisen mystiikan perinnettä, joka on ollut osa länsimaista ajattelua jo esisokraattisesta filosofiasta ja Platonista lähtien. Ludwig Wittgensteinin huomautukset mystisestä ja Martin Heideggerin käsitys kahdenlaisesta ajattelusta ovat mainitun ajatteluperinteen moderneja muunnelmia ja myös hyödyllisiä näkökulmia psykoterapioiden käsittämiseen. 1950-luvulta lähtien psykoterapioita on tarkasteltu pääasiassa lääketieteellisestä näkökulmasta. Tavoitteeni tässä väitöskirjatyössä on tarkastella psykoterapioita vaihtoehtoisista näkökulmista, ja tutkia, mitä psykoterapioista kätkeytyy ja mitä paljastuu, kun niitä tarkastellaan toisin, eikä pelkästään medikaalisesta näkökulmasta. Ensimmäisessä artikkelissa osoitan, miten pelin metafora on muovannut systeemisten perheterapioiden kehitystä. Toisessa artikkelissa vertasin perheterapian ja psykoanalyysin piirissä 1980-luvulla käytyjä epistemologisia keskusteluja. Kummassakin traditiossa keskustelut johtivat saman tyyppisiin lopputuloksiin. Perheterapioissa sosiaalisen konstruktionismin mukainen perheterapian muunnelma syrjäytti perinteiset systeemiset perheterapian muodot. Psykoanalyysin piirissä narratiiviset tulkinnat pyrkivät haastamaan psykoanalyysin perinteisiä epistemologisia ratkaisuja. Lopulta sen enempää psykoanalyyttinen kuin perheterapeuttinenkaan yhteisö eivät kyenneet ratkaisemaan kehittyneitä epistemologisia ongelmia. Perheterapia hakeutui takaisin interventionistisiin lähtökohtiinsa, ja psykoanalyysi palasi tulkitsemaan itseään osana luonnontieteitä ja niiden mukaista tieteenteoriaa. Kolmannessa ja neljännessä artikkelissa tarkastelin psykoterapiaa erilaisista filosofisista näkökulmista. Lähtökohtinani olivat Platonin, Tractatuksen Wittgensteinin ja myöhäisen Heideggerin esittämät näkemykset. Onnistuin nähdäkseni osoittamaan, että psykoterapiailmiön kokonaisuus on käsitettävissä vain, jos otetaan huomioon sekä luonnontieteellinen että antirationalistinen näkökulma, ja myös ne historialliset kontekstit, joiden keskellä psykoterapiat ja psykoterapiatutkimus ovat rakentuneet ja muovautuneet 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.fi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.relation.haspart<b>Artikkeli I:</b>Sampolahti, T. (1997). Pelimetafora ja reflektiivinen perheterapia. <i>Psykologia, 32, 334-342.</i>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli II:</b> Sampolahti, T. (2007). Totuus psykoterapiassa ja psykoanalyysissa. <i>Psykoterapia, 26, 290-302.</i>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli III:</b> Sampolahti, Timo; Laitila, Aarno (2019). Psykoterapian olemuksesta : psykoterapiailmiöstä eräiden Platonin filosofian näkemysten valossa. <i>Psykologia, 54 (2), 122-139.</i>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli IV:</b> Sampolahti, Timo; Laitila, Aarno (2020). On Heidegger’s Sofa : Some Remarks on Psychotherapy from Historical and Philosophical Points of View. <i>Philosophia, 48 (2), 743-762.</i> DOI: <a href="https://doi.org/10.1007/s11406-019-00132-1"target="_blank"> 10.1007/s11406-019-00132-1</a>
dc.subjectpsykoterapia
dc.subjectpsykoanalyysi
dc.subjectperheterapia
dc.subjectmedikalisaatio
dc.subjecthumanismi
dc.subjectmystiikka
dc.subjectmetaforat
dc.subjectnarratiivisuus
dc.subjectpsychotherapy
dc.subjectspeculative mysticism
dc.subject.otherspekulatiivinen mystiikkafi
dc.subject.otherspeculative mysticismen
dc.titlePsykoterapiasta humanismina ja mystiikkana: Perheterapian ja psykoanalyysin antirationalistisista ja antimedikaalisista ulottuvuuksista
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-8134-1
dc.audience
dc.subject.ysopsykoterapiafi
dc.subject.ysopsychotherapyen
dc.subject.ysohumanismifi
dc.subject.ysohumanismen
dc.subject.ysopsykoanalyysifi
dc.subject.ysopsychoanalysisen
dc.date.digitised


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record