Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKokko, Katja
dc.contributor.authorKeskinen, Maare
dc.date.accessioned2020-05-27T07:04:58Z
dc.date.available2020-05-27T07:04:58Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69251
dc.description.abstractIkääntyminen altistaa kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemiselle, joka tuleekin väestön ikääntyessä olemaan yksi tulevaisuuden suurimmista globaaleista terveyshaasteista. Persoonallisuuden piirteet saattavat olla yhteydessä myöhäisemmän iän kognitiiviseen toimintakykyyn, myös asuinalue saattaa selittää tätä yhteyttä. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten persoonallisuuden piirteet ovat yhteydessä ikääntyneiden henkilöiden kognitiiviseen toimintakykyyn ja sitä, selittääkö asuinalue tätä yhteyttä. Tutkimusaineistona käytettiin Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Promoting Safe Walking Among Older People (PASSWORD) – tutkimuksen aineistoa. Tutkittavat (n=314, tämän tutkimuksen n=237) olivat satunnaisesti valittu, jyväskyläläisistä kotona asuvista 70–85-vuotiaista henkilöistä koostuva, muistitoiminnoiltaan terve (MMSE≥24) joukko, jotka liikkuivat alkutilanteessa korkeintaan kohtalaisella tasolla ja joilla ei ollut vakavaa kroonista tilaa tai kognitiiviseen tai fyysiseen suorituskykyyn vaikuttavaa lääkitystä. Kognitiivista toimintakykyä mitattiin CERAD-kokonaispistemäärän avulla. Viittä persoonallisuuden piirrettä, neuroottisuutta, ulospäinsuuntautuneisuutta, avoimuutta uusille kokemuksille, ystävällisyyttä ja tunnollisuutta, mitattiin NEO-PI-3-kyselyllä, jossa kullekin piirteelle laskettiin summapistemäärä. Asuinaluetta mitattiin kolmiluokkaisena (kaupunki, taajama ja maaseutu) -muuttujana. Kontrolloitavia muuttujia olivat ikä, sukupuoli, siviilisääty, korkein hankittu koulutus, fyysinen aktiivisuus, koettu terveys, tupakointi, alkoholin käyttö ja masennusoireet. Naisten ja miesten välisiä eroja eri muuttujien suhteen tarkasteltiin Pearsonin khiin neliö -testillä, Fisherin tarkalla testillä, kaksisuuntaisella Mann-Whitneyn U-testillä sekä kaksisuuntaisella riippumattomien otosten t-testillä. Muuttujien välisiä korrelaatioita ja merkitsevyystasoja sekä asuinalueen mediaattoriroolia tarkasteltiin Spearmanin ja Pearsonin korrelaatiokerrointen avulla. Lineaarisella regressioanalyysillä analysoitiin persoonallisuuden piirteiden ja kognitiivisen toimintakyvyn välisiä yhteyksiä sekä asuinalueen moderaattoriroolia. Korkeammat pisteet avoimuudessa uusille kokemuksille oli miehillä (p<0.001) yhteydessä parempaan kognitiiviseen toimintakykyyn. Asuinalueella ei havaittu tilastollisesti merkitsevää välittävää tai muuntavaa vaikutusta. Avoimuus uusille kokemuksille on yhteydessä ikääntyneiden miesten kognitiiviseen toimintakykyyn. Tämä tulee huomioida suunniteltaessa ennaltaehkäisevien toimien kohdentamista.fi
dc.description.abstractThe structure of population’s age is changing rapidly, especially the amount of people over 65 in the population is increasing. Aging exposes to cognitive impairment, which in the future as population ages will be one of the biggest global health challenges. Personality traits may explain the differences in cognitive functioning in older age. The residential area may also explain relationship between personality traits and cognitive functions. Purpose of this study was to study, how personality traits are related to older person’s cognition functioning and whether the residential area explains this connection. This study was based on measures of the Promotion Safe Walking Among Older People (PASSWORD) – study, which is conducted at Gerontology Research Center and University of Jyväskylä. The subjects (n=314, this study n=237) were a randomly selected group of Jyväskylä residents aged 70–85 years living at home, had healthy memory functions (MMSE ≥24), who were at most moderately physically active in baseline, and did not have severe chronic condition or medication that affects cognitive or physical performance. Cognitive functions were measured using the CERAD total score. Five personality traits, neuroticism, extraversion, openness to experiences, agreeableness, and conscientiousness, were measured with a NEO-PI-3 test, and sum score was calculated for each trait. Residential area was measured as a three-class (urban, suburban and rural) -variable. Controlled variables were age, gender, marital status, socioeconomic status as the highest level of education acquired, physical activity, cardiovascular disease status, smoking, alcohol use and depressive symptoms. Gender group differences for different variables were examined using Pearson’s chi-square test, Fisher’s exact test, two-way Mann-Whitney U-test and two-way independent sample t-test. Correlations and significance levels between variables and the role of residential area as a mediator were examined using Spearman’s and Pearson’s correlation coefficients. Linear regression analysis was used to analyze the relationships between personality traits and cognitive functioning, as well as the moderator role of the residential area. Higher scores in openness to new experiences were associated with cognitive functioning in men (p<0.001). No statistically significant mediating or moderating effect of residential area was observed between personality traits and cognitive functioning. Openness to new experiences is related to the cognitive functioning of older men. This should be taken into consider when planning preventive measures.en
dc.format.extent60
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherkognitiivinen toimintakyky
dc.titlePersoonallisuuden piirteiden yhteys ikäihmisten kognitiiviseen toimintakykyyn : asuinalue yhteyden selittäjänä?
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202005273503
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysoasuinalueet
dc.subject.ysopersoonallisuuden piirteet
dc.subject.ysoikääntyneet
dc.subject.ysotutkimus
dc.subject.ysokognitio
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot