dc.contributor.advisor | Kuronen, Mikko | |
dc.contributor.author | Sutinen, Emmi | |
dc.date.accessioned | 2020-05-22T11:43:19Z | |
dc.date.available | 2020-05-22T11:43:19Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69130 | |
dc.description.abstract | Tämä tutkimus keskittyy suomea äidinkielenään puhuviin hoitoalalla työskenteleviin henkilöihin, jotka työskentelevät tällä hetkellä tai ovat aiemmin työskennelleet Ruotsissa. Missä tilanteissa tarvitaan ruotsin kieltä hoitoalalla? Ovatko hoitoalalla työskennelleet henkilöt kohdanneet haasteita ruotsin kielen kanssa Ruotsissa työskennellessään? Mistä mahdolliset haasteet ovat johtuneet ja miten haasteet ja ruotsin käyttö työpaikalla on koettu?
Tutkimus antaa tietoa kouluttajille ja työnantajille siitä, millaisia kielellisiä ongelmia nimenomaan hoitoalalla voi syntyä ja mitkä tekijät ovat aiheuttaneet haasteita. Tutkimus antaa tietoa myös siitä, miten mahdolliset haasteet vaikuttavat käsityksiin itsestä kielenkäyttäjänä. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimukseen osallistui neljä haastateltavaa henkilöä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittivat, että ruotsia käytetään monipuolisesti hoitoalalla ja ruotsin käyttö ei poikkea paljon eri työyksiköissä. Suullinen kielitaito aiheutti haastatelluille enemmän haasteita, mutta se oli myös kielitaidon osa-alue, joka oli kehittynyt eniten. Haasteita olivat muun muassa aiheuttaneet ruotsinkielinen ammattisanasto, keskustelukumppanin nopea puhe, ruotsin eri murteet, empatian ja huumorin ilmaiseminen ruotsiksi sekä tietyt kulttuuriin liittyvät kielelliset ilmiöt. Ajan myötä ruotsin käytöstä oli tullut luontevampaa. Tähän vaikutti eniten kielen aktiivinen käyttö, muiden ihmisten antama kielellinen tuki sekä luottaminen omiin taitoihin. | fi |
dc.format.extent | 46 | |
dc.language.iso | sv | |
dc.title | Hurdana språkliga utmaningar har finska sköterskor haft i Sverige? | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202005223383 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Ruotsin kieli | fi |
dc.contributor.oppiaine | Swedish | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.contributor.oppiainekoodi | 306 | |
dc.subject.yso | ruotsin kieli | |
dc.subject.yso | kielitaito | |
dc.subject.yso | työelämä | |
dc.subject.yso | toinen kieli | |
dc.subject.yso | kieli ja kielet | |
dc.subject.yso | haastattelut | |
dc.subject.yso | ammattikieli | |
dc.subject.yso | ruotsinkieliset | |