Lukemisahdistuksen yhteydet matematiikka-ahdistukseen, lukusujuvuuteen, sukupuoleen ja luokka-asteeseen

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin 2.–5. luokkalaisilla oppilailla esiintyy lukemisahdistusta ja onko lukemisahdistus yhteydessä matematiikka-ahdistukseen. Lisäksi selvitettiin, miten lukemisahdistus selittää lukusujuvuutta sekä ovatko sukupuoli ja luokka-aste yhteydessä lukemisahdistukseen ja matematiikka-ahdistukseen.

Tämän tutkimuksen aineisto oli osa Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot -hankkeen aineistoa. Hanke oli Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin toteuttama. Tutkittavia tässä tutkimuksessa oli yhteensä 1383. Aineiston analysointiin käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa, ristiintaulukointia, hierarkkista regressioanalyysiä sekä monimuuttujaista varianssianalyysia (MANOVA).

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lukemisahdistusta koetaan jo alakoulussa ja sitä raportoitiin lähes yhtä paljon kuin matematiikka-ahdistusta. Lisäksi tässä tutkimuksessa todettiin, että lukemisahdistus ja matematiikka-ahdistus olivat yhteydessä toisiinsa. Tulokset osoittivat myös, että lukemisahdistus selitti lukusujuvuutta, kun matematiikka-ahdistus oli kontrolloitu. Sukupuoli ja luokka eivät olleet yhteydessä lukemis- ja matematiikka-ahdistukseen.

Tämä tutkimus osoitti, että vaikka lukemisahdistuksesta ei ole vielä juurikaan tutkimustietoa, vaikuttaa sitä esiintyvän alakouluikäisillä lapsilla ja se vaikuttaa olevan melko yleistä. Kuitenkaan lukemisahdistuksesta ei vielä tiedetä tarpeeksi, joten tutkimusta tarvitaan lisää. Tutkimus lukemisahdistuksesta on tärkeää, jotta esimerkiksi opettajat osaavat tunnistaa lukemisahdistusta kokevat oppilaat.