Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKettunen, Tarja
dc.contributor.authorHietaranta, Marianne
dc.date.accessioned2020-05-15T05:23:12Z
dc.date.available2020-05-15T05:23:12Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68988
dc.description.abstractPro gradu –tutkielman tarkoituksena oli tutkia Suomen Punaisen Ristin Kemin ja Rovaniemen ruokajakelussa käyvien ruoka-avunsaajien koettua hyvinvointia sekä kuinka työllisyystilanne, kotitalouden rakenne, koulutustaso, sukupuoli, ikä ja ruoka-apuun turvautumisen aika ovat siihen yhteydessä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ruoka-avunsaajien koettuja avuntarpeita. Tutkimuksen aineistona oli ruoka-apukysely (n=157), joka kerättiin Suomen Punaisen Ristin Kemin ja Rovaniemen ruoka-avussa käyviltä ruoka-avunsaajilta kesällä 2018. Kyselyn koettua hyvinvointia mittaavat kysymykset pohjautuivat Maailman terveysjärjestön lyhyeen elämänlaadun mittariin (WHOQOL-BREF) sekä sen soveltamiseen aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa. Koettua hyvinvointia tarkasteltiin tässä työssä koetun terveyden, koetun psykososiaalisen hyvinvoinnin, koetun taloudellisen hyvinvoinnin sekä koetun elämään tyytyväisyyden kautta. Kyselyaineistoa tarkasteltiin suorien jakaumien kautta ja sitä analysointiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmistossa riippumattomien otosten t-testillä, yksisuuntaisella varianssianalyysillä, ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliötestillä. Lisäksi muutamia kyselyn avoimia vastauksia teemoiteltiin, jotta ruoka-avunsaajien omaa ääntä saataisiin kuuluviin. Kyselyyn vastanneista ruoka-apuun turvautuvista ihmisistä yli puolet oli naisia ja yli puolet työikäisiä, iältään 36–65 -vuotta. Vastaajien työllisyystilanne painottui työttömiin ja opiskelijoihin tai eläkkeellä oleviin. Tulokset osoittivat että yli puolet kyselyyn vastanneista ruokaavunsaajista koki olevansa täysin tai osittain tyytyväisiä elämäänsä. Elämään tyytymättömyyden taustalla kerrottiin olevan taloudellisia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Koetun hyvinvoinnin eri osa-alueista koettu taloudellinen hyvinvointi koettiin matalammaksi kuin koettu terveys ja koettu psykososiaalinen hyvinvointi. Työssä käyvät ruoka-apuun turvautuvat henkilöt kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin työttömät ruoka-avunsaajat. Ruoka-apuun turvautuvien miesten kokema hyvinvointi oli matalampaa kuin naisten. Ruoka-avunsaajien kokemissa avuntarpeissa korostuivat terveyteen liittyvän avun, kuten henkisen tuen ja keskusteluavun tarpeet sekä taloudellinen apu ja apu arjen askareisiin. Tutkimustulosten perusteella ruoka-avunsaajien taloudellista hyvinvointia tulee tukea, koska ruoka-apuun turvautumisen taustalla on usein taloudellisesti tiukkoja elämäntilanteita. Erityisesti työttömien ruoka-avunsaajien sekä ruoka-apuun turvautuvien miesten koettua hyvinvointia tulisi tukea. Ruoka-avunsaajien moninaiset avuntarpeet tulisi huomioida ja apua kohdentaa niihin asioihin, joihin sitä tarvitaan. Ruoka-avunsaajien koettuja avuntarpeita ja yksilöllisiä syitä ruoka-apuun turvautumisen taustalla olisi hyvä tutkia tarkemmin. Tutkimusmuotona tähän voisi soveltua toimintatutkimus.fi
dc.description.abstractThe purpose of this Master’s thesis was to investigate the subjective well-being of the Finnish Red Cross food aid recipients as well as if employment status, level of education, gender, age, household situation or time that these people had resorted to food aid are related to the subjective well-being. The study wanted to shed light also on the experienced needs for help of the food aid recipients. The data in this study was a questionnaire (n=157) collected in the food distribution spots of the Finnish Red Cross in Kemi and Rovaniemi during summer 2018. In this study the subjective well-being consisted of subjective health, psycho-social well-being, financial well-being and life satisfaction and it was measured by applying the short version of the World Health Organisation Quality of Life (WHOQOL) -BREF -indicator. The data was analysed with IBM SPSS Statistics 24 software and analyses consisted of one-way analysis of variance, independent samples t-test, cross-tabulation and chi-square test. Additionally the answers of the open-ended questions were thematised in order to give voice to the food aid recipients. Over half of the study population were women and over half were people of working age, from 36 to 65 years old. Most of the study population were unemployed or students or retired persons. The results of this study suggest that over half of the food aid recipients in this study were satisfied with their lives. Financial problems as well as health related problems were mentioned when asking the food aid recipients why they weren’t satisfied with their lives. The financial well-being of the food aid recipients was experienced lower than the subjective health and psychosocial well-being. Those food aid recipients in this study who had a job had a better subjective well-being than those who were unemployed. The subjective well-being of women in this study was better than men’s. The food aid recipients reported that they had also other needs for help like financial aid, help with health problems, mental support and having someone, preferably a professional to talk to. According to this study, the financial well-being of the food aid recipients needs to be supported since many food aid recipients rely on food aid mainly because of financial problems. Especially the subjective well-being of men and unemployed food aid recipients needs to be promoted. The food aid recipients had various needs for help, which indicates the importance of allocating help also on other matters than just on the need for food. These needs for help and varying reasons for relying on food aid should be taken a closer look at in future studies. An Action research could be a suitable method for this kind of research.en
dc.format.extent65
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherruoka-apu
dc.subject.otherruoka-avunsaaja
dc.titleSuomen Punaisen Ristin Kemin ja Rovaniemen ruoka-apuun turvautuvien ruoka-avunsaajien koettu hyvinvointi
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202005153210
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysoelämänlaatu
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysoelintarvikeapu
dc.subject.ysoruoka
dc.subject.ysokoettu hyvinvointi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot