Metsästyksen koetut hyvinvointivaikutukset : "elämyksiä ja onnistumisia"

Heinonen, K. 2017. Metsästyksen koetut hyvinvointivaikutukset: ”Elämyksiä ja onnistumisia”. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 49 s., 2 liitettä. Metsästys on yksi suomalaisten perinteisistä harrastuksista. Vuonna 2015 metsästyskortin lunasti 306 277 henkilöä. Metsästyksen koettuja hyvinvointivaikutuksia on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metsästystä harrastavien terveyttä, mielenhyvinvointia ja elämänlaatua. Tutkimuksen aineisto kerättiin internet-kyselylomakkeella, joka toimitettiin kesäkuussa 2017 kaikkiin Suomen riistanhoitoyhdistyksiin jaettavaksi jäsenille. Kyselyyn vastasi 1817 henkilöä. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS for Windows 23.00 -ohjelmalla. Aineiston analysointimenetelminä olivat ristiintaulukointi, khiin neliötesti, Pearsonin korrelaatiokerroin sekä T-testi. Kolme neljäsosaa tutkimukseen vastanneista käytti metsästykseen aikaa yli 10 päivää vuodessa (8 tunnin päivinä mitattuna). Metsästykseen käytetty keskimääräinen aika oli 29 päivää. Puolet vastaajista ilmoitti metsästävänsä seurassa tai seurueessa. Vastaajista reilu kolmannes ilmoitti sairastavansa jotakin lääkärin toteamaa sairautta. Yleisin lääkärin toteama sairaus oli kohonnut verenpaine tai verenpainetauti. Puolet tutkimukseen vastanneista oli ylipainoisia. Noin puolet vastaajista koki terveydentilansa hyväksi. Positiivisen mielenterveyden mittarin vastauksista voitiin todeta vastaajien mielenhyvinvoinnin olevan vahvaa. Kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastanneista koki elämänlaatunsa hyväksi ja kolmasosa erittäin hyväksi. Metsästysaktiivisuus ei ollut yhteydessä koettuun terveyteen, mielenhyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tärkeimpinä metsästyksen hyvinvointivaikutuksina koettiin: metsästyksen kohentavan mielialaa, lisäävän tyytyväisyyttä elämään ja tarjoavan sosiaalisia suhteita. Yleisimmät metsästysharrastusta vähentävät tekijät olivat vähentynyt vapaa-aika ja yleisin petotilanne. Yli puolet tutkimukseen vastanneista omisti metsästyskoiran. Vastaajat kokivat, että metsästyskoiran omistaminen lisäsi fyysistä aktiivisuutta. Tämän tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että metsästäjät kokevat metsästysharrastuksen tarjoavan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. Varsinkin psyykkiset hyvinvointivaikutukset näyttäisivät olevan merkittäviä. Asiasanat: metsästäjät, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, koettu terveys, mielenhyvinvointi, elämänlaatu